- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Kuolinpesän osakkaita ovat lain mukaiset perilliset sekä yleistestamentin saaja. Yleensä kuolinpesän osakkaiden intressissä on kuolinpesän jakaminen. Pesän selvityksen jälkeen jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia pesän jakamista. Pesä pysyy jakamattomana ainakin siihen asti, kunnes pesänselvitykseen liittyvät toimet on suoritettu loppuun, eli perunkirjoitus on toimitettu sekä pesän velat on maksettu, tai niiden maksamiseen tarkoitetut varat on pantu erityiseen hoitoon. Jakamattomasta kuolinpesästä puhutaan myös, jos se on jaettu vain osittain.
Vaikka jako usein suoritetaan hyvissä ajoin, ei se lain mukaan ole välttämätöntä. Pesä voi esimerkiksi olla niin riitainen, etteivät osakkaat pääse lainkaan yhteisymmärrykseen omaisuuden jaosta. Jos kukaan osakkaista ei hae pesänjakajan määräämistä tuomioistuimelta, jää pesä jakamatta. Jakamaton kuolinpesä säilyy osakkaiden yhteishallinnossa. Näin ollen kuolinpesän asioista määräävät pesän osakkaat yhteisesti, mikä voi olla pidemmän päälle hankala ratkaisu. Jakamattomalla kuolinpesällä on oikeuksia ja velvollisuuksia ja se voi tehdä oikeustoimia. Kuolinpesänä toimii näissä tilanteissa osakkaat yhdessä, ja kaikkiin oikeustoimiin tarvitaan jokaisen osakkaan suostumus. Käräjäoikeus voi kuitenkin määrätä pesänselvittäjän, jolloin tämä vastaa yksin kuolinpesän toimista. Osakkaat voivat myös erikseen tehdä sopimuksen siitä, että pesä jää toistaiseksi tai määräajaksi jakamatta osakkaiden yhteiseksi eduksi.
Jakamattoman kuolinpesän asiat mutkistuvat viimeistään pesän osakkaiden kuollessa. Näissä tapauksissa syntyy sisäkkäisiä kuolinpesiä ja kunkin osakkaan tilalle tulevat hänen perillisensä, eli hänen kuolinpesänsä osakkaat. Jos näin jatkuu pitkään, osakkaiden määrä kasvaa mahdottomaksi suhteessa pesän varallisuuteen. Samalla myös jakokustannukset kasvavat. Asioiden hoitaminen yhteishallinnon voimin voi muuttua hyvin hankalaksi osakkaiden määrän noustessa.
Täytyy kuitenkin myös huomioida lesken oikeudet kuolinpesässä. Jos perittävältä on jäänyt leski, saa hän hallita jäämistöä jakamattomana kokonaisuudessaan, ellei joku osakkaista esitä jakovaatimusta. Joka tapauksessa leski saa hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa irtaimistoineen jakamattomana loppuelämänsä ajan, mikäli hänellä ei itsellään ole kodiksi sopivaa asuntoa.
Perintöoikeudelliset asiat voivat olla monimutkaisia, ja usein onkin hyvä turvautua lakimiehen apuun. Lisätietoa perintöasioihin liittyen tarjoavat Minilexin lakimiehet, lakipuhelin, sekä muut Minilexin artikkelit.
Varoitukset
- Kuolinpesän jakaminen hankaloituu ajan kuluessa, kun osakkaiden sijaan tulevat heidän perillisensä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa