- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän osakkailla on oikeus ja velvollisuus hallita kuolinpesää, selvittää sen laajuus ja saattaa se jakokuntoon, tai vaatia pesänselvittäjän määräämistä pesän selvittämiseksi. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän saajan, mutta ei perittävän kuolinpesän osakas. Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen. Jos kuolinpesän osakas kuolee ennen kuin pesä on selvitetty ja jaettu, hänen tilalleen osakkaaksi tulee hänen kuolinpesänsä.
Perillisillä tarkoitetaan perittävän lakimääräisiä perillisiä. Perillisenä voi olla lähtökohtaisesti vain henkilö, joka on elossa perittävän kuollessa. Perittävän ennen kuolemaansa siittämä lapsi voi kuitenkin saada myös perillisaseman, mikäli tämä syntyy myöhemmin elävänä. Jos perillinen ja perittävä kuolevat samanaikaisesti, katsotaan, että perillinen on kuollut ennen perittävää, ellei voida todistaa toisin. Lähinnä perintöön ovat oikeutettuja perittävän rintaperilliset, eli tämän biologiset ja adoptoidut lapset, tietyissä tilanteissa myös perittävän adoptioon antamat lapset. Mikäli rintaperillisiä ei ole, perillisasemaan ja kuolinpesän osakkuuteen vaikuttaa se, oliko perittävä kuolinhetkellään naimisissa vai ei. Lapsettoman ja naimattoman henkilön perillisiä ovat hänen vanhempansa ja näiden jälkeläiset, näiden puuttuessa puolestaan perittävän isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Serkut eivät ole lain nojalla oikeutettuja perintöön. Jos perittävä oli naimisissa, nämä hänen toissijaiset perillisensä ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita.
Yleisjälkisäädöksellä eli yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jolla perittävä on määrännyt koko omaisuutensa tai tietyn murto-osan siitä testamentin saajan hyväksi. Testamentin saajana voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Mikäli testamentilla on määrätty tietystä omaisuudesta, oli se sitten kiinteää tai irtainta, tai tietystä rahasummasta saajan hyväksi, testamentti on erityistestamentti, eikä sellaisen saaja ole kuolinpesän osakas. Hän ei siten osallistu myöskään kuolinpesän hallintoon.
Kuolinpesän osakkailla, riippumatta siitä, mihin heidän osakkuusasemansa perustuu, on oikeus osallistua kuolinpesän hallintoon ja tehdä sitä koskevia päätöksiä. Kuolinpesän hallinto perustuu osakkaiden yksimielisyyteen, ja sitä koskevia toimia voidaan tehdä ilman kaikkien osakkaiden suostumusta vain poikkeuksellisesti. On siten tärkeää selvittää jo ajoissa, keille osakkuus kuuluu. Lakimieheltä voi kysyä lisää neuvoja kuolinpesän hallintoon liittyen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa