- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Päätöksenteko kuolinpesässä vaatii yhteishallinnon kaikkien jäsenten, eli kuolinpesän osakkaiden, yksimielisyyttä. Kuolinpesän hallinto on siis sananmukaisesti yhteishallintoa. Päätöksiä ei kuolinpesässä voida tehdä esimerkiksi enemmistöperiaatteella. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus tietylle toimenpiteelle täytyy saada, jotta se voitaisiin panna täytäntöön. Toisaalta osakkailla on mahdollisuus sopia kuolinpesän yhteishallinnon järjestämisestä erityisellä kuolinpesän hallintosopimuksella. On mahdollista esimerkiksi yksimielisesti sopia, että joku kuolinpesän osakkaista edustaa kuolinpesää yksin kaikkien osakkaiden puolesta ja tekee joko kaikki tai osan päätöksistä perittävältä jääneeseen jäämistöön liittyen.
On kuitenkin huomattava, että jos kuolinpesän hyväksi ajetaan kannetta ja kaikki kuolinpesän yhteishallinnon osakkaat eivät yhdy kanteeseen, kanne ei ole tehoton pelkästään siksi, että se ei ole kuolinpesän kaikkien osakkaiden yhdessä ajama. Päinvastoin, kuolinpesän osakas voi yksinkin ajaa kannetta omalla kuluriskillään oikeudessa pesän hyväksi. Hänen pitää kuitenkin haastaa muut osakkaat kuultavaksi oikeudessa kanteeseen liittyen. Jos kanne ”voitetaan”, se koituu koko kuolinpesän hyväksi, ei vain kannetta kuolinpesän puolesta ajaneen hyväksi. Kannetta yksin oikeudessa ajaneella kuolinpesän osakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluistaan pesän varoista, jos se harkitaan kohtuulliseksi tai pesässä on tähän riittävästi varoja.
Tosielämässä kuolinpesän yhteishallintotilanteet ovat moninaisia. On tilanteita, joissa kuolinpesän osakkaiden välillä vallitsee vahva luottamus ja vankat siteet, joskus taas tilanne on täysin päinvastainen. Yleensä kuolinpesässä on kohtuullisen hyvä konsensus, jos sen osakkaita ovat vain leski ja puolisoiden yhteiset lapset. Sen sijaan jos perittävältä jäi rintaperillisiä eri suhteista ja nämä sisar- ja velipuolet ovat keskenään jännitteisissä väleissä, yhteishallinnon toimivuus voi jäädä lähinnä haaveeksi. Toisaalta myös kuolinpesän osakkaiden suuri määrä voi hankaloittaa päätöksentekoa. Myös kaikkien osakkaiden tavoittaminen voi osoittautua yllättävän haastavaksi.
Mitä kuolinpesän yhteishallinnossa sitten tehdään? Kuolinpesän yhteishallinnolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla perittävältä jäänyttä omaisuutta selvitetään, hoidetaan, säilytetään ja kartutetaan. Toisin sanoen, kuolinpesän yhteishallinnossa on itse asiassa kyse pesän osakkaiden omatoimisesti toimittamasta pesänselvityksestä. Yhteishallinnon aikana jäämistöomaisuutta ja jäämistön oikeussuhteita hoidetaan sekä toimitetaan perunkirjoitus. Jäämistöä ei saa jakaa ennen kuin kaikki vainajalta jääneet sitoumukset on selvitetty.
Esimerkkinä yhteishallinnossa suoritettavista ns. “pesänselvitystoimista” on perittävän velkojen maksaminen. Velan maksuun käytetään sitä omaisuutta, joka perittävältä jäi. Samoin, jos joku oli velkaa perittävälle, häneltä peritään nyt tämä velka. Toisaalta kuolinpesän yhteishallinnossa voidaan mm. luovuttaa kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta eteenpäin esimerkiksi myyden tai lahjoittaen. Kuolinpesän yhteishallinto voi myös irtisanoa perittävän vuokrasopimuksen tai tehdä kuolinpesän veroilmoituksen. Kuolinpesän yhteishallinnon tavoitteena on kerätä kuolinpesälle kuuluva omaisuus tosiasiallisesti yhteen tehokkaasti toimitettavaa perinnönjakoa varten.
Yleensä yhteishallinto järjestetään siten, että kuolinpesän juoksevia asioita hoitamaan valtuutetaan yksimielisesti joku kuolinpesän osakkaista ja muille osakkaille jätetään puhevalta esimerkiksi kiiretoimiin pesän puolesta tai muita määräyksiä, esimerkiksi oikeus käyttää kuolinpesän omaisuutta tai määrätä jostain tietystä kuolinpesään kuuluvasta omaisuudesta. Yleensä se kuolinpesän osakkaista, jolle tehtävä tilanteessa luonnollisimmin kuuluu, ottaa jäämistön hoitamisen harteilleen. Usein tämä henkilö on vainajan leski. Jos kuitenkin tuomioistuin määrää kuolinpesälle pesänselvittäjän, yhteishallinto ei enää tee päätöksiä, vaan päätöksenteko siirtyy pesänselvittäjälle.
Pesänselvittäjää kannattaa hakea esimerkiksi tilanteessa, jossa pesänselvitys ei onnistu, koska osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen jäämistöä koskevista toimenpiteistä. Miten se tapahtuu? Soita lakimiehelle ja kysy, hän neuvoo sinua parhaiten!
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa