Minilex - Lakipuhelin

Lesken oikeus tasinkoon

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos perittävä oli kuollessaan naimisissa ja puolisoiden avio-oikeutta toistensa omaisuuteen ei oltu kokonaan suljettu pois, tulee ennen perinnönjakoa suorittaa aina ositus. Ositus on laskutoimitus, jossa sekä menehtyneen että eloonjääneen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan ensin yhteen ja jaetaan sitten pääsäännön mukaan tasan. Omaisuudesta puolet menee eloonjääneelle leskelle ja toinen puoli perillisille. Mikäli lesken omaisuuden säästö on kuolleen puolison säästöä pienempi, on leskellä oikeus saada hänelle osituksen mukaan tulevan omaisuuden ja hänen oman avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästön välinen erotus tasinkona. Tätä oikeutta kutsutaan lesken oikeudeksi tasinkoon.

Leskellä on siis oikeus saada tasinkoa, mikäli hänen omaisuutensa säästö ei kata puolta puolisoiden omaisuuksien yhteenlasketusta säästöstä. Ajatellaan, että perittävällä puolisolla oli omaisuutta yhteensä 60 000 euroa ja leskellä 40 000 euroa. Osituslaskelmassa nämä omaisuuden säästöt lasketaan yhteen, jolloin pesän yhteiseksi säästöksi tulee 100 000 euroa. Kun yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puoliksi, tulee lesken osuudeksi 50 000 euroa ja perillisille samoin 50 000 euroa. Koska leskellä kuitenkin on todellisuudessa säästöjä vain 40 000 euroa, on hänellä oikeus saada tasinkona 10 000 euroa.

Mikäli tilanne olisi päinvastainen, eli lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö olisi suurempi kuin kuolleella puolisolla, muuttuisi tilanne hieman. Leski ei nimittäin ole velvollinen maksamaan tasinkoa perillisille. Tätä lesken oikeutta pidättäytyä tasingon maksamisesta ensiksi kuolleen puolison perillisille kutsutaan tasinkoprivilegiksi. Esimerkkitapauksessamme leski saisi siis pitää itsellään koko avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästönsä (60 000 euroa) ja perillisten osuudeksi jäisi näin 40 000 euroa.

Mikäli kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, ei kysymys lesken tasinko-oikeudesta aktivoidu. Leski nimittäin perii tällöin puolisonsa, eikä vainajan toissijaisilla perillisillä (vanhemmat, sisarukset, sisarusten jälkeläiset) ole oikeutta esittää ositukseen johtavaa kuolinpesän jakovaatimusta. He eivät nimittäin ole ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakkaita, vaan vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Leski voi kuitenkin halutessaan vaatia jakoa jo eläessään, mutta tällöin hän ei voi vedota tasinko-oikeuteensa.

Lesken oikeus tasinkoon ja tasinkoprivilegi muodostavat vain osan perintöosaan vaikuttavista seikoista. Jaettavaa jäämistöä pienentävät tämän ohella myös lesken oikeus etuosaan sekä lesken otto-oikeus. Lakimies voi tarjota apua perintö- ja lakiosien määrittämisessä sekä muissa perinnönjakoon liittyvissä kysymyksissä.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa