- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Sekä pesänselvittäjä että pesänjakaja ovat käräjäoikeuden määräämiä toimijoita, jotka tulevat avuksi silloin kuin kuolinpesän osakkaat eivät syystä tai toisesta kykene sopimaan kuolinpesän hallintaan ja perinnönjakoon liittyvistä asioista. Pesänjaon suorittaa pesänjakaja myös silloin, kun jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu, ellei ulosottomies toisin salli. Pesänjakaja tulee määrätä aina myös tilanteessa, jossa joku pesän osakkaista on vajaavaltainen, ellei maistraatti anna lupaa sopimusjakoon.
Pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla on omat tehtävänsä, jotka sijoittuvat myös ajallisesti perinnönjaon eri vaiheisiin. Sama henkilö voidaan kuitenkin määrätä sekä pesänselvittäjän että pesänjakajan tehtäviin.
Pesänselvittäjän suorittamaa selvitystä kutsutaan virallisselvitykseksi. Pesänselvityksen tärkeimpänä tavoitteena on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjän ensimmäisenä tehtävänä onkin ottaa jäämistöön kuuluva omaisuus haltuunsa ja määrittää, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesän varallisuuteen. Pesänselvittäjän on pyrittävä saavuttamaan sovinto kuolinpesän velkojien kanssa ja hänellä on oikeus määrätä jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta siten, että se edesauttaa velkojen selvittämistä.
Pesänselvittäjällä on kelpoisuus edustaa kuolinpesää kolmatta vastaan sekä kelpoisuus vastata kaikissa pesää koskevissa asioissa. Pesänselvittäjän tehtävänä on myös erityisjälkisäädösten ja tarkoitemääräysten täytäntöönpano. Pesänselvittäjänä toimivalta jatkuu lähtökohtaisesti siihen asti kunnes ositus tai perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Pesänselvittäjän tehtävänä on nimittäin vielä perinnönjaon lainvoimaiseksi tulon jälkeen luovuttaa osakkaille hänen hallussaan oleva omaisuus.
Pesänjakajan toiminta voi alkaa vasta, kun pesä on saatu jakokuntoon. Perinnönjakoa ei nimittäin saa aloittaa ennen kuin pesä on saatu jakokuntoon, eli kuolinpesän velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon. Pesänjakajan tekemää perinnönjakoratkaisua ja siihen liittyvää perinnönjakoa kutsuaan toimitusjaoksi.
Pesänjakajan tehtävänä on todeta, että pesänjaon edellytykset täyttyvät. Hän huolehtii pesän omaisuusluettelon laatimisesta perukirjan pohjalta ja arvostaa jaettavan omaisuuden. Lisäksi pesänjakaja toteaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Hän toteaa siis perinnönjaon yleiset edellytykset eli sen, kenellä on lain mukaan oikeus perintöön. Lisäksi hän ottaa kantaa perimyksen erityisiin edellytyksiin, kuten kysymykseen siitä, onko testamentin saajan oikeus vanhentunut. Pesänjakaja joutuu tehtävässään myös selvittämään ja ratkaisemaan perinnönjakoon liittyviä riitaisuuksia sekä antamaan oikeudellisesti perusteluja ratkaisuja muunmuassa ennakkoperinnön huomioon ottamista koskevista vaatimuksista.
Pesänjakaja määrää perinnönjaon ajan ja paikan, ilmoittaa niistä todisteellisesti kuolinpesän osakkaille ja kutsuu heidät perinnönjaon alkukokoukseen. Lisäksi pesänjakaja laatii perinnönjaosta jakokirjan. Pesänjakajan tehtävänä on määrittää osakkaille tulevat suhteelliset ja arvomääräiset jako-osuudet sekä suorittaa esinekohtainen jako. Kuten yllä mainittu, pesänjakajan tehtäviin ei kuulu jaossa osoitettujen kohteiden luovuttaminen osakkaille, vaan tämä on pesänselvittäjän tehtävä olettaen, että jäämistön hallintoa varten on määrätty pesänselvittäjä.
Toisin kuin pesänselvittäjällä, ei pesänjakajalla lähtökohtaisesti ole oikeutta edustaa kuolinpesää sitä koskevissa oikeudenkäynneissä. Hän ei myöskään saa maksaa kuolinpesän maksamatonta ja erääntynyttä velkaa. Pesänjakajalla ei myöskään ole toimivaltaa täyttää legaattia tai tarkoitemääräystä.
Pesänjakajan toiminta jatkuu siihen asti, kunnes hänen toimittamansa jako tulee lainvoimaiseksi tai hänet erotetaan tehtävästään.
Ero pesänselvittäjän ja pesänjakajan välillä liittyy näin heidän erilaiseen rooliinsa kuolinpesän hallinnassa ja perinnönjaossa. Tehtävien ja toimivallan erottaminen voi toisinaan tuntua haastavalta. Lisäkysymyksissä voikin olla tarpeen kääntyä lakimiehen puoleen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa