Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän myymästä talosta löytyi virhe: kenelle korvausvaatimus osoitetaan?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuolinpesän myymästä talosta voi löytyä esimerkiksi kosteusvaurio, rakennusvirhe tai muu puute, joka ei ollut ostajan tiedossa kaupantekohetkellä. Ostajan oikeudet riippuvat virheen laadusta ja merkittävyydestä sekä siitä, mitä kiinteistöstä on ennen kauppaa kerrottu. Virhevastuuta arvioitaessa on erotettava toisistaan kuolinpesän velvollisuudet myyjänä ja osakkaiden mahdollinen henkilökohtainen vastuu.
 

Kuolinpesä vastaa virheestä kuten muu myyjä

Kuolinpesän myymää kiinteistöä koskevat samat virhesäännöt kuin muitakin kiinteistökauppoja (maakaaren 2 luku). Kuolinpesälle ei ole omia, lievempiä sääntöjä. Se, että perilliset eivät itse asuneet talossa, ei muuta ostajan oikeuksia. Virhe arvioidaan sen mukaan, millainen kiinteistö oli kaupantekohetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin (2 luvun 21 §).

Kiinteistössä voi olla laatuvirhe esimerkiksi silloin, kun myyjä on antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon rakennuksen kunnosta taikka jättänyt kertomatta ostajalle sellaisesta kiinteistön ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää (2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta). Myyjä vastaa myös käyttämänsä kiinteistönvälittäjän antamista tiedoista ja tämän tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä (2 luvun 20 §).

Salaisesta virheestä on kyse silloin, kun kiinteistössä on virhe, josta myyjä ei tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää. Salainen virhe on maakaaren mukainen laatuvirhe, jos kiinteistö poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Ostaja voi tällöin vaatia hinnanalennusta tai olennaisen virheen perusteella kaupan purkua. Pelkän salaisen virheen perusteella ostajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vahingonkorvaukseen (2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohta ja 2 momentti). Jos myyjä on esimerkiksi laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, vahingonkorvausvastuu voi tulla arvioitavaksi muulla laatuvirheperusteella.
 

Kuka on myyjä ja kuka edustaa kuolinpesää?

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesää yhdessä ja edustavat sitä ulkopuolisiin nähden (perintökaaren 18 luvun 2 §). Osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat ja tietyin edellytyksin leski. Kun kuolinpesä myy talon osakkaiden yhteishallinnossa, osakkaat toimivat lähtökohtaisesti kuolinpesän edustajina. Pelkkä kauppakirjan allekirjoittaminen kuolinpesän puolesta ei kuitenkaan yksin ratkaise osakkaan henkilökohtaista vastuuta kiinteistön virheestä. Kauppakirjasta on siksi tarkistettava, kuka on merkitty myyjäksi ja missä asemassa osakkaat ovat osallistuneet kauppaan. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kenelle vaatimuksesi kannattaa osoittaa.

Jos kauppakirjan on allekirjoittanut valtuutettu asiamies, hän on voinut toimia kuolinpesän tai sen osakkaiden puolesta. Asiamiehen käyttäminen ei itsessään tee hänestä kiinteistön myyjää. Kaupan tekemistä varten annettu valtakirja ei myöskään välttämättä oikeuta asiamiestä vastaanottamaan myöhempiä virheilmoituksia. Ostajan kannattaa siksi tarkistaa valtuutuksen laajuus eikä luottaa pelkästään asiamiehelle lähetettyyn reklamaatioon.

Jos kuolinpesä oli kaupantekohetkellä pesänselvittäjän hallinnossa, pesänselvittäjä edusti kuolinpesää kaupassa (perintökaaren 19 luvun 13 §). Myyjänä on tällöinkin kuolinpesä. Ostajan kannattaa osoittaa reklamaatio kuolinpesälle sen toimivaltaisen edustajan kautta. Jos pesänselvittäjä hoitaa edelleen tehtäväänsä, reklamaatio voidaan osoittaa hänelle. Pesänselvittäjän hallinnossa osakkaat eivät lähtökohtaisesti edusta kuolinpesää kauppaa koskevissa asioissa.

Jos leski omisti talosta oman osuutensa, esimerkiksi puolet, hän on voinut myydä oman osuutensa henkilökohtaisesti samalla, kun kuolinpesä myi vainajalle kuuluneen osuuden. Leski on tällöin myyjän asemassa oman omistusosuutensa osalta ja voi lisäksi edustaa kuolinpesää, jos hän on sen osakas. Ostajan kannattaa tarkistaa kauppakirjasta lesken asema ja osoittaa reklamaatio sekä hänelle henkilökohtaisesti että kuolinpesälle, jos molemmat olivat kaupan myyjäpuolia.
 

Kenelle reklamaatio lähetetään?

Virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista on ilmoitettava myyjälle (maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentti). Kun myyjänä on jakamaton kuolinpesä, ostajan kannattaa lähettää reklamaatio kirjallisesti kuolinpesälle ja varmuuden vuoksi kaikille kauppaan osallistuneille osakkaille. Ilmoitus voidaan toimittaa esimerkiksi sähköpostitse tai kirjattuna kirjeenä siten, että lähettämisestä ja vastaanottamisesta jää todiste. Jos kuolinpesällä on toimivaltainen edustaja, kuten pesänselvittäjä, reklamaatio voidaan osoittaa hänelle. Kaikille osakkaille lähettäminen vähentää myöhempiä epäselvyyksiä siitä, onko ilmoitus tullut asianmukaisesti myyjän tietoon.

Reklamaation lisäksi ostajan on huolehdittava mahdollisen rahasaatavan vanhentumisen katkaisemisesta. Jos kiinteistökaupasta johtuvasta velasta vastaa useita henkilöitä, vanhentuminen on katkaistava erikseen jokaisen velallisen osalta (velan vanhentumisesta annetun lain 19 §). Pelkästään yhdelle osakkaalle esitetty vaatimus ei siten välttämättä katkaise saatavan vanhentumista muiden henkilökohtaisesti vastuussa olevien osakkaiden osalta. Vanhentumisen katkaisemiseksi vaatimuksesta on käytävä ilmi saatavan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla (velan vanhentumisesta annetun lain 10 §).

Osakkaiden yhteystietoja voi löytyä kauppakirjasta ja kauppaan liittyvistä asiakirjoista. Jos yhteystiedot eivät ole ajan tasalla, niitä voi tiedustella välittäjältä tai muilta osakkailta. Ulkomailla asuvalle osakkaalle ilmoitus kannattaa lähettää usealla tavalla, esimerkiksi sähköpostitse ja kirjeitse, sekä varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että ilmoitus on tullut perille.

Pelkästään kiinteistönvälittäjälle lähetetty reklamaatio ei välttämättä täytä ostajan ilmoitusvelvollisuutta, ellei välittäjällä ole valtuutusta vastaanottaa ilmoitusta myyjän puolesta. Siksi reklamaatio kannattaa osoittaa myös suoraan kuolinpesälle tai sen toimivaltaiselle edustajalle.
 

Mitä reklamaatiossa kerrotaan?

Ostajan on ilmoitettava myyjälle sekä havaitsemastaan virheestä että siihen perustuvista vaatimuksistaan (maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentti). Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mitä virhe koskee, miten se ilmenee ja mitä ostaja vaatii virheen perusteella. Vaatimuksen tarkkaa rahamäärää ei tarvitse ilmoittaa heti, jos esimerkiksi korjauskustannukset eivät ole vielä selvillä. Vaatimusta voidaan täydentää ja täsmentää myöhemmin, kun tarvittavat tiedot ovat käytettävissä (HE 120/1994). Täsmentämistä ei silti kannata viivyttää. Reklamaatio kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta sen sisältö ja lähettämisajankohta voidaan tarvittaessa osoittaa.

Esimerkki: "Ilmoitamme, että kylpyhuoneen lattian alla on todettu kosteusvaurio (liitteenä kosteusmittausraportti). Vetoamme kiinteistön laatuvirheeseen ja vaadimme hinnanalennusta. Vaadimme lisäksi korvausta tutkimuskuluista, jos vahingonkorvauksen edellytykset täyttyvät. Vaatimusten määrät täsmennetään, kun vaurion laajuus ja korjauskustannukset ovat selvinneet."

 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Määräajat

Virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se (maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentti). Kohtuullisen ajan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon virheen selvittämiseen tarvittava aika. Laissa ei kuitenkaan ole kiinteää kuukausirajaa. Ostajan kannattaa tehdä reklamaatio viipymättä, kun virheestä on riittävät tiedot, ja täydentää sitä myöhemmin esimerkiksi korjauskustannusten selvittyä. Jos haluat juristin laativan reklamaation, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Laatuvirheestä on ilmoitettava viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta luovutettiin ostajalle (2 luvun 25 §:n 2 momentti). Takaraja ei suojaa myyjää, joka on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti, esimerkiksi salannut tietämänsä vakavan vaurion (3 momentti). Jos et ole varma, onko ilmoituksesi ajoissa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Kaupan purkua koskeva kanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta (2 luvun 34 §:n 3 momentti). Purkuoikeuden voi kuitenkin menettää jo aiemmin, jos reklamaation jälkeen jää pitkäksi aikaa odottamaan (KKO 2018:38).

Hinnanalennus- ja vahingonkorvaussaatavien vanhentumisaika on lähtökohtaisesti kolme vuotta siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen voidaan katkaista esimerkiksi esittämällä velalliselle vaatimus, josta käyvät ilmi saatavan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla. Velan vanhentumisesta annetun lain 7 §:n mukaan vanhentuminen on lisäksi katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta. Tämä enimmäisaika koskee ensimmäistä vanhentumisen katkaisua, eikä se estä ajoissa katkaistun saatavan vanhentumisen katkaisemista myöhemminkin (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7 ja 10 §). Vanhentuminen voidaan katkaista myös saattamalla vaatimus tuomioistuimen tai toimivaltaisen kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi (11 §).
 

Mitä ostaja voi vaatia?

Jos kiinteistössä on laatuvirhe, ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai olennaisen virheen perusteella kaupan purkua. Ostajalla voi lisäksi olla oikeus vahingonkorvaukseen, jos kyse on muusta kuin pelkästä salaisesta virheestä (maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentti). Myyjä voi vapautua vahingonkorvausvastuusta osoittamalla, ettei virhe tai vahinko johdu hänen huolimattomuudestaan (2 luvun 32 §). Myyjällä ei ole yleistä lakiin perustuvaa oikeutta korjata kiinteistön virhettä ostajan vaatimuksen sijasta, mutta osapuolet voivat sopia korjaamisesta.

Kaupan purkaminen merkitsee sitä, että ostaja palauttaa kiinteistön myyjälle ja myyjä palauttaa kauppahinnan korkoineen (2 luvun 33 §). Jos kuolinpesä on jo jaettu ja kauppahinta on jaettu osakkaille, kauppahinnan palauttaminen voi olla käytännössä vaikeampaa. Tämä ei kuitenkaan itsessään estä ostajaa vaatimasta kaupan purkua, jos purkamisen edellytykset täyttyvät. Hinnanalennus voi tällaisessa tilanteessa olla käytännössä yksinkertaisempi ratkaisu.

Hinnanalennuksen tarkoituksena on hyvittää ostajalle kiinteistön virheestä aiheutunut arvonalenema. Hinnanalennus lasketaan lähtökohtaisesti vähentämällä sovitusta kauppahinnasta virheellisen kiinteistön arvo kaupantekohetkellä. Jos sovittu kauppahinta poikkeaa sopimuksen mukaisen kiinteistön käyvästä arvosta, hinnanalennus suhteutetaan kauppahinnan ja käyvän arvon suhteeseen (maakaaren 2 luvun 31 §). Käytännössä hinnanalennuksen arvioinnissa voidaan käyttää lähtökohtana korjauskustannuksia, mutta hinnanalennus ei välttämättä ole niiden suuruinen. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi korjauksesta aiheutuva tasonparannus. Myyjän on lisäksi maksettava hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä, jona hän vastaanotti kauppahinnan (maakaaren 2 luvun 31 §).

Esimerkki: Ostaja maksoi talosta 200 000 euroa, mikä vastasi kiinteistön käypää arvoa virheettömänä. Kaupan jälkeen löytyneen kosteusvaurion korjaaminen maksaisi arviolta 30 000 euroa. Korjauskustannuksia voidaan käyttää hinnanalennusvaatimuksen lähtökohtana, mutta hinnanalennus ei välttämättä ole 30 000 euroa. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi vaurion vaikutus kiinteistön arvoon sekä se, parantaako korjaus rakennuksen kuntoa tai käyttöikää verrattuna siihen tasoon, jota ostaja saattoi kaupantekohetkellä perustellusti edellyttää.

Jos kauppahintaa on vielä maksamatta, ostaja saa pidättää maksusta vaatimustaan vastaavan osan (2 luvun 30 §). Koko loppuerää ei kannata jättää maksamatta, jos vaatimus on sitä selvästi pienempi.
 

Millä perusteilla kuolinpesä voi kiistää virhevastuun?

Kuolinpesä voi vedota siihen, etteivät sen osakkaat ole asuneet talossa eivätkä tienneet havaitusta viasta. Tietämättömyys ei kuitenkaan yksin vapauta kuolinpesää virhevastuusta, sillä kiinteistössä voi olla myös salainen virhe. Myyjällä on velvollisuus kertoa ostajalle tiedossaan olevista vioista sekä sellaisista havaitsemistaan seikoista, joiden perusteella kiinteistössä voi perustellusti epäillä olevan virhe. Tiedonantovelvollisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös se, mitä myyjän olisi pitänyt tietää kiinteistöstä (HE 120/1994).

Kuolinpesässä tieto kiinteistön kunnosta voi olla vain yhdellä osakkaalla, esimerkiksi vainajan kanssa asuneella lapsella tai leskellä. Jos tämä osakas on osallistunut kauppaan kuolinpesän edustajana ja tiennyt vauriosta, hänen tietonsa voi vaikuttaa kuolinpesän tiedonantovelvollisuuden ja virhevastuun arviointiin, vaikka muut osakkaat eivät olisi tienneet viasta. Myyjä vastaa myös käyttämänsä kiinteistönvälittäjän antamista tiedoista ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä (maakaaren 2 luvun 20 §).

Kuolinpesä voi vedota myös siihen, että:

  • ostajan olisi pitänyt havaita virhe ennen kauppaa tehdyssä tarkastuksessa (2 luvun 22 §). Ostajalta ei kuitenkaan yleensä edellytetä rakenteita avaavia tai muita tavanomaisesta poikkeavia teknisiä tutkimuksia ilman erityistä syytä
  • kauppakirjassa on ostajan oikeuksia rajoittava ehto. Vastuunrajoituksen on oltava riittävän yksilöity, jotta se voi rajoittaa ostajan maakaaren mukaisia oikeuksia. Pelkkä yleinen maininta kiinteistön myymisestä "siinä kunnossa kuin se on" ei lähtökohtaisesti riitä
  • ostaja on reklamoinut virheestä liian myöhään (2 luvun 25 §).
     

Vastaavatko osakkaat omalla omaisuudellaan?

Kuolinpesän osakas ei lähtökohtaisesti vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista (perintökaaren 21 luvun 2 §). Jos kuolinpesä on myynyt kiinteistön vainajan kuoleman jälkeen, kaupasta johtuva virhevastuu ei kuitenkaan ole vainajan velkaa, vaan se perustuu kuolinpesän tekemään kauppaan. Kuolinpesän varoista maksetaan pesän velat (21 luvun 1 §). Lisäksi osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä (21 luvun 4 §). Myös kuolinpesän puolesta tehty kiinteistökauppa voi siten synnyttää osakkaille henkilökohtaista vastuuta. Vastuun syntyminen ja laajuus on selvitettävä kauppakirjan, osakkaiden toiminnan ja muiden olosuhteiden perusteella.

Kiinteistön virheeseen perustuvan hinnanalennuksen tai vahingonkorvauksen maksaminen riippuu muun muassa siitä, kuka on ollut kaupan myyjänä, millä perusteella osakkaat ovat osallistuneet kauppaan ja onko kuolinpesä jo jaettu. Jos kuolinpesässä on edelleen varoja, pesän velat voidaan maksaa näistä varoista. Jos pesä on jo jaettu, on selvitettävä erikseen, miten mahdollinen velka vaikuttaa perinnönjakoon ja keiltä maksua voidaan vaatia. Ostajan kannattaa osoittaa vaatimus kuolinpesälle ja tarvittaessa myös niille osakkaille, jotka voivat olla henkilökohtaisesti vastuussa.
 

Kolme erilaista tilannetta

Esimerkki 1: Neljä sisarusta myi äitinsä kuolinpesään kuuluneen omakotitalon kuolinpesän puolesta ja allekirjoitti kauppakirjan. Ostaja löytää kosteusvaurion puolen vuoden kuluttua. Hän osoittaa reklamaation kuolinpesälle ja lähettää sen varmuuden vuoksi kaikille neljälle osakkaalle. Ostaja pyytää jokaista osakasta vahvistamaan, että reklamaatio on tullut perille.

Esimerkki 2: Yksi neljästä sisaruksesta allekirjoitti kauppakirjan muiden antamilla valtakirjoilla kuolinpesän puolesta. Kaupan jälkeen ostaja havaitsee talossa virheen. Hän lähettää reklamaation kuolinpesälle ja varmuuden vuoksi kaikille neljälle osakkaalle. Valtuutetulle sisarukselle ilmoitus kannattaa lähettää myös silloin, kun hänen valtuutuksensa myöhempien virheasioiden hoitamiseen on epäselvä.

Esimerkki 3: Sisarukset riitelivät, ja käräjäoikeus määräsi kuolinpesälle pesänselvittäjän. Pesänselvittäjä myi kuolinpesään kuuluneen talon osakkaiden suostumuksella tai tuomioistuimen luvalla. Kun ostaja myöhemmin havaitsee talossa virheen, hän osoittaa reklamaation kuolinpesälle pesänselvittäjän kautta, jos tämä hoitaa edelleen tehtäväänsä. Osakkaille voidaan lähettää ilmoituksesta kopiot tiedoksi.

 

Näyttö ja asiakirjat

Kokoa nämä heti, kun virhe löytyy:

  • kauppakirja liitteineen, josta näkyvät myyjät ja mahdolliset vastuunrajoitukset
  • myyntiesite ja välittäjän antamat tiedot sekä myyjien täyttämät kuntoselvitykset
  • kuntotarkastusraportti, jos sellainen tehtiin ennen kauppaa
  • valokuvat virheestä ja muistiinpanot siitä, milloin ja miten se havaittiin
  • asiantuntijan lausunto virheen syystä ja iästä sekä korjaustarjoukset
  • vainajan teettämiä korjauksia koskevat laskut ja mahdolliset vakuutusyhtiön vahinkoasiakirjat, joita voit pyytää kuolinpesältä; ne voivat auttaa selvittämään vaurion historiaa ja sitä, oliko vaurio myyjäpuolen tiedossa ennen kauppaa
  • todisteet siitä, että reklamaatio lähetettiin, kenelle ja milloin, sekä kaikki myyjien kanssa käyty viestintä.

Virheen syntyajankohta ja havaittavuus ovat usein keskeisiä kysymyksiä kiinteistökaupan virheriidoissa. Asiantuntijan lausunnolla voidaan selvittää, oliko vaurio olemassa jo kaupantekohetkellä ja olisiko ostaja voinut havaita sen ennen kauppaa tavanomaisessa tarkastuksessa. Lausunnosta voi olla hyötyä myös arvioitaessa vaurion laajuutta, korjaustarvetta ja korjauskustannuksia.
 

Toimi näin

  1. Kuvaa virhe heti ja kirjaa ylös, milloin havaitsit sen. Estä vahingon paheneminen ja anna myyjäpuolelle mahdollisuuksien mukaan tilaisuus tutustua vaurioon ennen korjaustöiden aloittamista. Jos korjaaminen on kiireellistä esimerkiksi lisävahinkojen estämiseksi, dokumentoi vaurio ja purettavat rakenteet huolellisesti ennen töiden aloittamista.
  2. Selvitä kauppakirjasta, ketkä olivat myyjinä ja oliko pesällä pesänselvittäjä.
  3. Lähetä kirjallinen reklamaatio kuolinpesälle tai sen toimivaltaiselle edustajalle ja varmuuden vuoksi kaikille kauppaan osallistuneille osakkaille. Ilmoita, mitä virhe koskee ja mitä vaadit sen perusteella. Älä odota korjauskustannusten lopullista selviämistä, vaan täydennä vaatimusta myöhemmin.
  4. Teetä asiantuntijalla selvitys virheen syystä ja laajuudesta sekä hanki korjaustarjoukset.
  5. Esitä rahavaatimus kuolinpesälle ja tarvittaessa niille osakkaille, joiden henkilökohtainen vastuu voi tulla kyseeseen. Yksilöi vaatimuksen peruste ja määrä mahdollisimman tarkasti ja anna vastaamiselle kohtuullinen määräaika, esimerkiksi kolme viikkoa. Huolehdi myös saatavan vanhentumisen katkaisemisesta kaikkien vastuussa olevien velallisten osalta.
  6. Jos kuolinpesä ei vastaa reklamaatioon tai kiistää vaatimuksen, selvitä mahdollisuudet sovitteluun, kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn tai kanteen nostamiseen käräjäoikeudessa. Tarkista riidanratkaisuelimen toimivalta ja huolehdi siitä, etteivät reklamaatio- tai vanhentumisajat pääse kulumaan umpeen.

Tavallisia virheitä ovat reklamaation lähettäminen vain välittäjälle tai yhdelle osakkaalle ilman varmuutta tämän valtuutuksesta, ilmoituksen lykkääminen korjaustarjousten valmistumiseen asti sekä vaurioituneiden rakenteiden purkaminen ennen kuin myyjäpuoli on voinut tutustua niihin. Rakenteiden purkaminen ei automaattisesti poista ostajan oikeutta vedota virheeseen, mutta se voi vaikeuttaa vaurion syyn, laajuuden ja syntyajankohdan selvittämistä.
 

Voiko ostaja vaatia korvausta vainajan käyttämältä urakoitsijalta?

Joskus talon virhe johtuu remontista, jonka vainaja on teettänyt urakoitsijalla ennen kuolemaansa. Jos ostaja on hankkinut kiinteistön asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itselleen tai perheelleen, hän voi tietyin edellytyksin kohdistaa laatuvirheeseen perustuvan vaatimuksen myyjän sijasta suoraan urakoitsijaan (maakaaren 2 luvun 26 §:n 1 momentin 2 kohta). Tämä voi tulla kyseeseen myös silloin, kun remontin tilannut vainaja oli kuolinpesän edeltäjä. Urakoitsijan on kuitenkin oltava sopimuksen tai kuluttajansuojalain 9 luvun perusteella vastuussa virheestä, eikä hänen vastuunsa voi ylittää sitä, mistä hän olisi vastannut alkuperäiselle sopijapuolelleen. Urakoitsija voi myös vapautua vastuusta, jos aikaisempi omistaja on jo saanut virheestä korvauksen tai menettänyt oikeutensa vedota virheeseen, koska hän ei ole ilmoittanut siitä ajoissa. Ostajan on ilmoitettava virheestä ja vaatimuksestaan urakoitsijalle kohtuullisessa ajassa (maakaaren 2 luvun 26 §).
 

Miten riita ratkaistaan, jos sovintoa ei synny?

Kiinteistökaupan virheriita voidaan ratkaista neuvottelemalla sovinnosta. Sovinnossa voidaan sopia esimerkiksi hinnanalennuksen määrästä, maksajasta ja maksuaikataulusta sekä siitä, ettei ostaja esitä sovittuun virheeseen perustuvia lisävaatimuksia. Sovinto kannattaa tehdä kirjallisesti. Kuolinpesän puolesta sopimuksen allekirjoittavat sen toimivaltaiset edustajat, esimerkiksi osakkaat yhdessä tai pesänselvittäjä. Jos sovinto sisältää myös osakkaan henkilökohtaisen maksuvelvollisuuden, osakkaan on hyväksyttävä velvoite itse tai valtuutettava toinen henkilö hyväksymään se puolestaan. Jos haluat juristin laativan sovintosopimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Asuinkiinteistön kauppaa koskevan riidan voi lähtökohtaisesti saattaa myös kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, vaikka myyjä ei olisi elinkeinonharjoittaja (laki kuluttajariitalautakunnasta 2 §:n 1 momentin 2 kohta). Tämä voi tulla kyseeseen myös silloin, kun talon on myynyt yksityishenkilöiden kuolinpesä. Lautakunnan toimivalta on kuitenkin syytä varmistaa tapauskohtaisesti. Käsittely on maksuton, ja lautakunta antaa ratkaisusuosituksen, joka ei ole osapuolia sitova.

Jos riita viedään käräjäoikeuteen, on selvitettävä, ketkä ovat oikeat vastaajat. Osakkaiden yhteishallinnossa olevaa kuolinpesää edustavat lähtökohtaisesti osakkaat yhdessä (perintökaaren 18 luvun 2 §). Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, sitä edustaa pääsääntöisesti pesänselvittäjä (19 luvun 13 §). Mahdolliset osakkaisiin henkilökohtaisesti kohdistuvat vaatimukset on arvioitava erikseen. Oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan myös vastapuolen tarpeelliset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Tarkista siksi ennen kanteen nostamista, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus riidan. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako asiaa viedä eteenpäin.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä erityisesti silloin, kun korjauskustannukset ovat suuria, kuolinpesässä on useita osakkaita tai virhevastuusta syntyy erimielisyyttä. Juristi käy läpi kauppakirjan, valtakirjat ja vastuunrajoitusehdot sekä selvittää, ketkä edustavat kuolinpesää ja ketkä voivat olla henkilökohtaisesti vastuussa vaatimuksesta. Hän arvioi, onko kyse salaisesta virheestä, tiedonantovirheestä vai muusta laatuvirheestä ja millaisia seuraamuksia ostaja voi vaatia. Juristi auttaa laatimaan reklamaation ja rahavaatimukset sekä huolehtimaan saatavien vanhentumisen katkaisemisesta oikeiden velallisten osalta. Lisäksi hän voi neuvotella sovinnosta ja arvioida ennen oikeudenkäyntiä oikeudenkäyntikulujen riskiä sekä oikeusturvavakuutuksen kattavuutta.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Kuolinpesän yksi osakas lupaa hoitaa asian muiden puolesta. Voinko neuvotella vain hänen kanssaan?

Voit neuvotella hänen kanssaan, mutta varmista, että hänellä on muiden osakkaiden valtuutus hoitaa asiaa kuolinpesän puolesta. Pyydä valtuutus kirjallisena. Kuolinpesän puolesta tehty sovinto edellyttää sen toimivaltaisten edustajien hyväksyntää. Jos sovinnossa sovitaan myös osakkaiden henkilökohtaisista maksuvelvollisuuksista, heidän on hyväksyttävä nämä velvoitteet itse tai valtuutetun edustajan kautta.

Yksi kuolinpesän osakkaista kuoli kaupan jälkeen. Kenelle vaatimus silloin osoitetaan?

Jos kauppaan osallistunut osakas kuolee kaupanteon jälkeen, hänen mahdollinen henkilökohtainen vastuunsa ei lähtökohtaisesti lakkaa kuoleman vuoksi. Vaatimus voidaan tällöin kohdistaa hänen kuolinpesäänsä, jota edustavat sen osakkaat yhdessä tai määrätty pesänselvittäjä. Jos kyse on alkuperäisen kuolinpesän vastuusta, reklamaatio on edelleen osoitettava myös sille tai sen toimivaltaiselle edustajalle.

Kauppakirjassa lukee myyjänä vain "kuolinpesä", ja sen allekirjoitti asiamies. Mistä tiedän, ketkä edustivat kuolinpesää?

Pyydä asiamieheltä tai välittäjältä kauppaan liittyvät valtakirjat sekä perukirjan osakastiedot. Niistä voit selvittää, ketkä olivat kuolinpesän osakkaita ja kenellä oli oikeus edustaa kuolinpesää kaupanteossa. Pelkkä valtakirjan antaminen tai kauppakirjan allekirjoittaminen kuolinpesän puolesta ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että osakas olisi ollut henkilökohtaisesti myyjänä. Tarkista myös, oliko kuolinpesä pesänselvittäjän hallinnossa.

Talo on vapaa-ajan asunto. Muuttaako se jotain?

Ei. Samat maakaaren virhesäännöt koskevat myös mökin tai muun vapaa-ajan kiinteistön kauppaa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa