- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituksen toimittamista ja tasingon maksamista koskevat säännöt pätevät lähtökohtaisesti myös tilanteessa, jossa toisena osapuolena on kuolinpesä eli kuolleen puolison perilliset. Kuolinpesä voi siten olla tasingon maksajana tai saajana. Avioliittolaissa on kuitenkin poikkeussäännös tilanteeseen, jossa vain toinen puoliso on kuollut. Eloonjäänyt puoliso ei nimittäin ole velvollinen luovuttamaan tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi. Lesken tasinkoprivilegi on ehdoton: esimerkiksi kohtuusnäkökohdat, tarveharkinta tai lesken moitittava käyttäytyminen omaisuutensa hallitsemisessa eivät vaikuta lesken oikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle. Leski voi siis vedota tasinkoprivilegiinsä, vaikka tasingon saajana olisi varoja tarvitseva alaikäinen lapsi tai vaikka hän olisi esimerkiksi lahjoittanut avio-oikeuden alaista omaisuuttaan tavalla, joka normaalisti oikeuttaisi toisen puolison tai tämän perilliset vaatimaan vastiketta.
Tasinkoprivilegi on kuitenkin siinä mielessä henkilökohtainen, että sen voi saada hyväkseen vain leski. Jos ositusta ei toimiteta lesken elinaikana vaan vasta lesken kuoltua, osituksessa on vastakkain kaksi kuolinpesää: lesken ja ensiksi kuolleen puolison. Lesken perilliset eivät enää voi vedota lesken tasinkoprivilegiin. Tasinko maksetaan tällöin kuolinpesältä toiselle. Leski voi vedota tasinkoprivilegiinsä myös siinä tapauksessa, että avioliitto on päättynyt avioeroon, jos toinen puoliso on kuollut ennen osituksen toimittamista. Vaikka siis avioero tai avioerohakemus olisi osituksen perusteena, eloonjäänyt puoliso voi kieltäytyä tasingon maksusta toisen puolison kuollessa ennen osituksen loppuun saattamista.
Tasinkoprivilegiin on vedottava. Ositusta toimittamaan määrätty pesänjakaja ei siis huomioi lesken tasinkoprivilegiä ilman, että leski itse näin vaatii. Toisaalta leski voi valita, vetoaako privilegiinsä. Leski voi siis halutessaan maksaa kuolinpesälle osituslaskelman osoittaman tasingon tai osan siitä. Tasinko tai sen osa menee tällöin ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle jaettavaksi perillisten kesken. Toisin sanoen maksaessaan tasinkoa leski ei voi valita tasingon saajia.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa