- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mikäli perittävä oli kuollessaan naimisissa, hänen leskellään on hänen jälkeensä lähinnä oikeus perintöön, mikäli perittävällä ei ollut rintaperillisiä. Jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole myöskään toissijaisia perillisiä, eikä hän ollut tehnyt omaisuudestaan testamenttia, leski saa perimäänsä omaisuuteen rajoittamattoman omistusoikeuden. Jos perittävältä on jäänyt rintaperillisiä, leskellä on kuitenkin oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillisen tekemästä jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Lesken hallintaoikeus supistuu tällaisissa tilanteissa oikeuteen pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa tai muuta jäämistöön kuuluvaa asuntoa sekä tavanomaista asuntoirtaimistoa, milloin kodiksi soveltuvaa asuntoa ei kuulu lesken omaan omaisuuteen.
Jos ensiksi kuolleelta puolisolta on jäänyt toissijaisia perillisiä, leskellä on perimäänsä omaisuuteen rajoitettu omistusoikeus, ja toissijaisten perillisten oikeudet toteutetaan vasta lesken kuoltua edellyttäen, että joku heistä on tällöin vielä elossa. Leskellä on tällöin oikeus määrätä perimästään omaisuudesta haluamallaan tavalla, hän voi myydä, vuokrata ja pantata sitä ja nauttia sen tuoton. Leski ei voi kuitenkaan tehdä tästä omaisuudesta tehokkaasti testamenttia, joka loukkaisi toissijaisten perillisten oikeutta.
Jotta voitaisiin määrittää se, mitä omaisuutta leskelle on ensiksi kuolleen puolison jälkeen tuleva, voidaan ennen perinnönjakoa tehdä omaisuuden ositus tai erottelu, riippuen siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vaiko ei. Avio-oikeus lakkaa, kun ensiksi kuollut puoliso kuolee. Tämän kuolinhetken mukaisen omaisuustilanteen mukaan määritellään se, onko leski oikeutettu vetoamaan tasinkoetuoikeuteensa, ja olemaan luovuttamatta omaisuutta ensiksi kuolleen puolison perillisille. Jos osituksessa tulee ilmi, että ensiksi kuolleen puolison omaisuus oli suurempi, leskellä on oikeus vaatia tasinkona tämä erotus. Vaikka ositus toimitettaisiinkin lesken eläessä, se ei korvaa lesken kuoleman jälkeen tehtävää pesänjakoa.
Lesken oikeudet omaisuuteen voivat poiketa näistä lain mukaisista tilanteista ensiksi kuolleen puolison tekemän testamentin vuoksi. Puolisot ovat voineet tehdä esimerkiksi keskinäisen testamentin, jossa leskelle annetaan kaikkeen omaisuuteen joko omistus- tai hallintaoikeus. Rintaperilliset voivat sitoutua olemaan vaatimatta lakiosaansa tällaisen testamentin johdosta, jolloin leski saa rintaperillisistä huolimatta omaisuuteen täyden omistusoikeuden. Testamentteihin liittyy erilaisia veroseuraamuksia, minkä vuoksi ne ovatkin niin suosittuja. Lakimiehiltämme voi kysyä lisää neuvoja perintöasioihin liittyen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa