- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perinnönjakaminen voi tapahtua kuolinpesän osakkaiden sopimusjakona, jossa osakkaat sopivat yhteisesti omaisuuden jakamisesta. Toisena vaihtoehtona yleisesti on pesänjakajan suorittama jako eli toimitusjako. Sisällöllisesti kumpikin eri jakotapa sisältävät samat asiat. Suurin osa perinnönjaoista suoritetaan sopimusjakona. Toimitusjako tulee toimittaa, jos pesästä on ulosmitattu jonkun osuus tai jos osakas sitä vaatii. Sopimusjaossa tulee huolehtia edunvalvonnan toteutumisesta huolellisesti.
Jako voidaan aloittaa sitten, kun on toimitettu perunkirjoitus ja maksettu pesän velat taikka siirretty niihin tarvittavat varat säilöön. Osakkaat voivat vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty. Jos vainaja oli naimisissa, ennen jakoa on suoritettava omaisuuden ositus. Perinnönjaosta tulee laatia jakokirja, josta tulee ilmetä osakkaiden nimet ja osakkuuden peruste sekä osuuksien suhteellinen suuruus ja se, mitä omaisuutta kukin saa. Jakokirja täytyy allekirjoittaa. Sopimusjaossa vaaditaan kaikkien osakkaiden allekirjoitus, toimitusjaossa jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja.
Kaikilla osakkailla on oikeus saada osa kaikenlaista omaisuutta. Irtaimistonjaossa lasketaan kunkin kuolinpesän osakkaan suhteellisen perintöosan suuruus. Tämän jälkeen lasketaan kunkin suhteellisen perintöosan perusteella, kuinka paljon omaisuutta kukin osakas saa. Tämä tapahtuu siten, että suhteellinen perintöosa kerrotaan kuolinpesän omaisuuden arvolla.
Esimerkiksi: kuolinpesässä on 3 osakasta. Jokaisen suhteellinen perintöosa on 1/3 ja kuolinpesän omaisuuden arvo on 333 €.
Yhdelle osakkaalle tulee omaisuutta 1/3 x 333 = 111 €. Tällöin yhden osakkaan arvomääräinen perintöosa on 111 €.
Käytännössä voidaan esittää erilaisia huomioon otettavia asioita. Yksi osakkaista voi esimerkiksi vaatia toisen osakkaan saaman ennakkoperinnön huomioimisen laskettaessa jako-osuuksia.
Rahamääräinen perintöosuus osoittaa sen, kuinka paljon osakas voi saada omaisuutta kuolinpesästä. Pesän omaisuus ei aina ole kokonaan rahana eikä omaisuutta haluta kokonaan muuttaa rahaksi. Tällöin osakkaat voivat ottaa omaisuutta myös yhteisomistukseen. Varsinkin murto-osiin jakaminen tuottaa ongelmia. Lähtökohtana perinnönjaossa kuitenkin on, että jokaisen saa jokaista omaisuuslajia. Eli pesänjakaminen menisi tasan niin määrällisesti kuin laadullisesti, ottaen huomioon kunkin osuus kuolinpesästä ja siihen tehtävät mahdolliset vähennykset.
Irtainta omaisuutta voidaan perinnönjaossa jakaa, jos se ei johda omaisuuden arvon alenemiseen. Tämä muodostaa irtaimen omaisuuden jakamisen lähtökohdan. Käytännössä voi vastaan tulla tilanteita, joissa irtaimistoa ei voidakaan jakaa. Tällainen voi tulla kyseeseen muun muassa, jos omaisuuden jakaminen osiin johtaisi sen arvottomuuteen tai sitä ei fyysisesti voida jakaa.
Riippuen kuolinpesästä ja sen omaisuudesta, voi kuolinpesän jakaminen muodostua hyvinkin erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Lähtökohtana on, että jokainen saa jokaista omaisuuslajia ja omaisuutta myytäisiin mahdollisimman vähän. Kuitenkin tästä voidaan poiketa ja poiketaankin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa