- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilön kuoltua hänen omaisuutensa siirtyy kuolinpesälle. Pesän osakkaita ovat vainajan perilliset, yleistestamentinsaaja sekä leski siihen asti kunnes omaisuuden ositus on toimitettu. Vainajan omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken perinnönjaossa.
Jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa, puolisoiden omaisuus on ositettava ennen perinnönjakoa. Kun puolisoiden omaisuus on ositettu eli leski on saanut osansa ja kuolinpesä osansa, voidaan perinnönjako toimittaa. Jos kuolleelta ei jäänyt rintaperillisiä (eli lapsia tai lapsenlapsia) eikä testamenttia, kuuluu koko omaisuus leskelle. Myöhemmin lesken kuoltua hänen omaisuutensa jaetaan lesken omien perillisten sekä ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.
Ensimmäinen askel perinnönjaossa on pesänselvityksen tekeminen. Tähän kuuluu myös perunkirjoituksen laadinta. Tässä vaiheessa selvitetään vainajan omaisuus, perilliset, mahdolliset testamentinsaajat ja kuolinpesän velat. Perittävän ja pesän velat sekä mahdolliset legaatit (eli testamentilla määrätyt yksittäiset esineet tai esimerkiksi tietty rahasumma) on maksettava ennen perinnönjakoa. Jos velkoja ei tosiasiallisesti vielä tässä vaiheessa makseta, tulee niiden maksamista varten kuitenkin varata riittävästi varoja.
Kuolinpesän varoja ei ole pakko jakaa heti tai varat voidaan jakaa vain osittain. Perukirja sen sijaan on aina laadittava. Perinnönjako toteutetaan kirjallisella jakokirjalla, jonka kaksi esteetöntä todistajaa varmentavat ja jonka pesän osakkaat allekirjoittavat. Lähtökohtaisesti jokaisella perijällä on oikeus kaikkeen omaisuuteen. Omaisuus jonka jaosta ei päästä sopuun tai jota ei voida osittaa, voidaan myydä, jolloin jaettavaksi tulevat myynnistä saadut varat.
Pesän osakkaiden osuudet perinnöstä määräytyvät laillisen perimysjärjestyksen ja/tai testamentin perusteella. Ensisijaisia perillisiä eli rintaperillisiä ovat vainajan lapset ja lapsenlapset. Rintaperillisillä on oikeus saada perinnöstä lakiosa. Tätä rintaperilliselle kuuluvaa lakiosaa ei voida testamentillakaan loukata. Rintaperillisten lakiosa on puolet perinnöstä ja sitä on vaadittava lakiosailmoituksella.
Seuraavana perimysjärjestyksessä ovat vainajan vanhemmat tai jos he ovat kuolleet, heidän muut lapsensa – eli vainajan veljet ja sisaret tai heidän jälkeläisensä. Viimesijaisia perillisiä ovat vainajan isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä – siis vainajan sedät sekä tädit. Serkut ja tätä kaukaisemmat sukulaiset eivät enää peri.
Vainaja on voinut määrätä testamentilla omaisuutensa toisenlaisesta jaosta. Kaikki muut perilliset paitsi rintaperilliset voidaankin syrjäyttää testamentilla. Jos vainajalla ei ole ketään lakimääräistä perillistä, puolisoa tai testamenttia, menee hänen perintönsä Suomen valtiolle.
Riitaisessa tai monimutkaisessa perinnönjaossa voi hankkia avuksi pesänselvittäjän, joka auttaa pesän selvitysprosessissa tai pesänjakajan, joka toimittaa varsinaisen perinnönjaon. Lisätietoja kannattaa kysyä ammattilaiselta.
Yhteenveto
- Puolisoiden omaisuus ositetaan ennen perinnönjakoa.
- Perinnönjaon ensimmäinen vaihe on pesänselvitys ja perunkirjoitus.
- Perillisten osuudet määräytyvät perimysjärjestyksen ja testamentin perusteella.
- Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, joka on puolet perinnöstä.
- Testamentilla voidaan syrjäyttää muut perilliset paitsi rintaperilliset.
- Pesän osakkaiden on allekirjoitettava jakokirja.
Summary in English
- The spouses' assets are divided before the distribution of the inheritance.
- The first stage of the distribution of the inheritance is the estate settlement and the probate.
- The shares of the heirs are determined based on the order of succession and the will.
- Natural heirs have the right to a legal portion, which is half of the inheritance.
- Other heirs can be excluded from the inheritance by a will, except for the lineal heirs.
- The shareholders of the estate must sign the distribution deed.
Kysymyksiä ja vastauksia
1.Ketkä ovat pesän osakkaita?
Vainajan perilliset, yleistestamentinsaaja ja leski siihen asti kunnes omaisuuden ositus on toimitettu.
2.Mitä tapahtuu, jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa?
Puolisoiden omaisuus on ositettava ennen perinnönjakoa.
3.Kenelle kuuluu koko omaisuus, jos kuolleelta ei jäänyt rintaperillisiä eikä testamenttia?
Tällöin koko omaisuus menisi kuolleen puolison puolisolle, eli leskelle.
4. Miten perinnönjaon ensimmäinen askel toteutetaan?
Pesänselvityksen tekemisellä, johon kuuluu myös perunkirjoituksen laadinta.
5.Ketkä ovat rintaperillisiä?
Vainajan lapset ja lapsenlapset. Myös ottolapset ja -lapsenlapset ovat rintaperillisiä.
Aiheesta muualla
- Avioliittolaki (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa