Minilex - Lakipuhelin

Vainajan omaisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Henkilön kuoltua hänen omaisuutensa siirtyy kuolinpesän haltuun. Kuolinpesään kuuluva omaisuus tulee merkitä perukirjaan muiden tietojen ohella, jotta sen arvo tulee täysimääräisesti huomioiduksi ja myöhemmin jaetuksi oikein perinnönjaossa. Mikäli vainaja oli kuollessaan avioliitossa, ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen tai sen osaan, on ennen perinnönjakoa suoritettava omaisuuden ositus. Vainajan varoista tulee maksaa vainajan ja kuolinpesän velat ennen perinnönjaon suorittamista, taikka turvattava niiden maksu riittävällä tavalla.

Mikäli vainajalla on omaisuutta velkojen maksamisen ja mahdollisen omaisuuden osituksen jälkeen, jaetaan se perinnönjaossa perillisten kesken. Perillisten sukulaisuussuhde vainajaan määrittää useimmissa tapauksissa heidän oikeuttaan perintöön. Vainaja voi kuitenkin määrätä testamentilla omaisuudestaan kenen tahansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön hyväksi. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaan, samoin kuin leskellä on useimmissa tapauksissa oikeus säilyttää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto ja tavanomainen asuntoirtaimisto jakamattomana hallinnassaan.

Kuolinpesän osakkaat voivat useimmiten jakaa jäljellä olevan vainajan omaisuuden haluamallaan tavalla, tai tehtävään voidaan määrätä pesänjakaja. Joissain tilanteissa perittävä on kuitenkin saattanut antaa omaisuudestaan jako-ohjeita esimerkiksi testamentilla, jolloin ne saatetaan joutua ottamaan perinnönjaon pohjaksi. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus saada osuus kaikenlaisesta omaisuudesta. Mikäli jotain omaisuutta ei kuitenkaan voida jakaa mielekkäällä tavalla, se on mahdollisuuksien mukaan pantava samaan osaan. Omaisuuteen voidaan myös perustaa yhteisomistussuhde, mikäli se on omaisuuden laadun huomioon ottaen mielekästä. Tavallisesti osakkaiden ollessa yksimielisiä, etenkin irtaimen omaisuuden jakaminen sujuu kohtalaisen helposti. Perinnönjaosta on laadittava jakokirja, jonka allekirjoittaa joko pesänjakaja, taikka sopimusjaossa kaikki kuolinpesän osakkaat, jolloin kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi.

Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen siitä, miten vainajan omaisuus tulisi jakaa, he voivat hakea pesänjakajan määräämistä. Etenkin tilanteissa, joissa vainajan omaisuuteen kuuluu elinkeinotoimintaa tai muuta vaikeasti jaettavaa omaisuutta, pesänjakajan apuun turvautuminen voi olla mielekästä. Lakimiehiltämme voi kysyä lisää neuvoja omaisuuden jakomenettelyyn liittyen. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]