- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perinnönjako tarkoittaa toimenpidettä, jossa vainajan jälkeensä jättämä omaisuus siirtyy perillisten omistukseen. Mikäli vainaja oli avioliitossa, tulee ennen perinnönjakoa suorittaa omaisuuden ositus. Osituksessa ensinnäkin erotellaan aviopuolisoiden keskinäiset omaisuuserät, jotta tiedetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä puolestaan vainajan perillisille. Avioliiton aikana puolisot omistavat itse kaiken sen, mikä heillä oli ennen avioliiton solmimista ja minkä he ovat saaneet omaan omistukseensa avioliiton aikana. Avioliitto ei toisin sanoen luo omistusoikeutta puolison omaisuuteen. Aina ei ole suinkaan selvää, kumman puolison omistuksessa jonkin esineen katsotaan olevan. Toisaalta aviopuolisoilla on yleensä myös paljon yhteistä omaisuutta. Epäselvissä tilanteissa katsotaankin, että puolisot omistavat kyseisen asian yhdessä.
Toiseksi osituksessa jaetaan aviopuolisoiden yhteinen omaisuus. Yhteinen omaisuus voidaan jakaa murto-osiin, jolloin sekä vainajan jäämistö että leski omistavat puolet kyseisestä omaisuudesta. Murto-osiin jakamista kutsutaan pöytäjaoksi. Pöytäjaossa ikään kuin vain vahvistetaan jo entuudestaan olemassa ollut yhteisomistus. Toinen vaihtoehto yhteisen omaisuuden jakamisessa on niin sanottu reaalinen jako, jossa omaisuuserät todella jaetaan ja yhteisomistussuhteet puretaan. Kiinteän omaisuuden myyminen on usein välttämätöntä reaalisessa jaossa, ellei yhteiseen omaisuuteen kuulu kahta täysin samanarvoista kohdetta. Kiinteistöjen osalta myös halkominen on mahdollista, jolloin esimerkiksi metsäpalsta jaetaan kahteen täysin samanarvoiseen osaan.
Kolmanneksi osituksessa suoritetaan tasinkojako. Koska avioliiton aikana aviopuolisoille ei muodostu omistusoikeutta toistensa omaisuuteen, voivat puolisoiden henkilökohtaiset varallisuudet olla keskenään epätasapainossa. Avio-oikeus kuitenkin tarkoittaa, että puolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen avioliiton päättyessä. Jos jäämistön omaisuuden arvo on suurempi kuin lesken omaisuuden arvo, voi leski vaatia tasingon maksamista itselleen. Tasingon maksaminen ei tapahdu automaattisesti, vaan se edellyttää aina lesken oma-aloitteista vaatimusta. Mikäli leskellä on sen sijaan enemmän omaisuutta kuin jäämistössä, ei hänen kuitenkaan tarvitse maksaa perillisille osinkoa. Tasinkojakoa ei toimiteta, mikäli aviopuolisoilla on avio-oikeuden poissulkeva avioehtosopimus.
Kun kaikki ositukseen kuuluvat toimenpiteen on saatettu loppuun, voidaan perintö jakaa perillisten kesken.
Ositukseen ja perinnönjakoon liittyvien lisäkysymysten osalta on suositeltavaa ottaa yhteyttä lakimiehiimme.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa