- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Aviopuolisoilla on mahdollisuus päättää omaisuutensa jakamisesta keskenään avioehtosopimuksen avulla. Avioehdon vaikutukset tulevat näkyviin avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioehdolla ei ole kuitenkaan mahdollista estää puolison perintöoikeutta, oikeutta hallita ensiksi kuolleen puolison omaisuutta tai oikeutta asua heidän yhteisessä kodissaan.
Mitä avio-oikeus ja avioehto tarkoittavat?
Avioliiton aikana kumpikin puoliso hallitsee omaa omaisuuttaan. Käytännössä avio-oikeuden vaikutus näkyy vasta, jos avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avio-oikeuden nojalla puolisoilla on oikeus saada puolet heidän omaisuuksiensa yhteenlasketusta määrästä. Kyse on siis tasajaosta. Avio-oikeus kohdistuu omaisuuteen, joka puolisolla oli ennen avioliittoa ja jonka puoliso on kerryttänyt avioliiton aikana. Kyse voi olla niin peritystä kuin ansaitusta omaisuudesta.
Jos avio-oikeudesta halutaan poiketa, puolisoiden on mahdollista tehdä avioehtosopimus. Avioehtosopimuksella puolisot voivat rajoittaa avio-oikeuden piiriin kuuluvaa omaisuutta. Avioehdolla voi rajata avio-oikeuden kokonaan pois tai koskemaan vain tiettyä omaisuutta. Avio-oikeuden rajaaminen voi koskettaa molempia tai vain toista puolisoa. Avioehtosopimuksen voi tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimuksessa on myös mahdollista sopia avio-oikeuden laajuudesta eri tavoin riippuen siitä, päättyykö avioliitto avioeroon vai toisen puolison kuolemaan.
Mitkä ovat lesken oikeudet?
Ennen kuin kuolleen puolison omaisuus eli jäämistö voidaan jakaa perillisten kesken, vainajan ja lesken välillä toimitetaan jäämistöositus, mikäli vainaja oli naimisissa. Tässä vaiheessa avio-oikeus toteutuu siten, että puolisoiden omistama omaisuus jaetaan tasan. Tällainen tasajako tehdään, jos avioehdolla ei ole rajattu avio-oikeutta. Jäämistöosituksessa enemmän omistava puoliso maksaa vähemmän omistavalle puolisolle tasoituksen, jotta lopputuloksena molemmat puolisot omistaisivat saman verran. Jos esimerkiksi vainaja on varakkaampi kuin leski, vainajan omaisuutta tai rahaa siirtyy leskelle. Siirtyvää omaisuutta tai rahaa kutsutaan tasingoksi. Sen sijaan, jos leski on varakkaampi kuin ensin kuollut puoliso, lesken ei tarvitse suorittaa tasoitusta kuolinpesälle. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi tai tasinkoetuoikeudeksi.
Esimerkki 1:
Vainajan avio-oikeuden alainen säästö on 500 000 euroa. Lesken avio-oikeuden alainen säästö on 300 000 euroa. Yhteinen omaisuus on siten 800 000 euroa, josta kummankin puolison osuus on avio-oikeuden nojalla puolet eli 400 000 euroa. Vainajan säästöstä suoritetaan leskelle 100 000 euroa tasinkoa, jos leski vaatii sitä.
Jos vainajalla ei ollut lapsia eikä hän ollut tehnyt testamenttia, leski perii ensiksi kuolleen puolison. Tällöin varsinaista jäämistöositusta ei tarvitse tehdä, koska omaisuuksia ei ole tarpeen jakaa. Osituksen tekeminen voi kuitenkin helpottaa lesken oikeuksien määrittämistä sekä omaisuuksien jakamista lesken kuoltua.
Lesken enimmäissuoja tarkoittaa lesken oikeutta hallita ensiksi kuolleen puolison kaikkea jälkeen jäänyttä omaisuutta. Lesken oikeuteen kuuluu myös omaisuuden tuotto. Hallintaoikeuteen kuuluu oikeus käyttää ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, mutta leskellä ei ole oikeutta myydä tai luovuttaa sitä.
Lesken enimmäissuojasta huolimatta testamentinsaajalla tai vainajan rintaperillisillä eli vainajan lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia jäämistön jakamista. Jakovaatimuksesta riippumatta leskellä on oikeus pitää hallinnassaan aviopuolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen asuinirtaimisto, jollei leskellä ole kodiksi sopivaa asuntoa. Tätä oikeutta kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi.
Avioehdon vaikutukset
Jos avioehdolla on suljettu pois puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen kokonaan, varsinaista jäämistöositusta ei suoriteta. Koska puolisoilla ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuksia ei ole tarpeen laskea yhteen ja jakaa sen perusteella. Sen sijaan suoritetaan jäämistöerottelu, jossa erotellaan vainajalle kuulunut omaisuus ja lesken omaisuus. Siten kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Jos avio-oikeus on suljettu pois, tasinkoa ei siis tarvitse suorittaa. Tällöin avioehto estää lesken oikeuden saada omaisuutta tai rahaa tasinkona vainajan jäämistöstä, vaikka vainaja olisi ollut varakkaampi. Siten leski pitää vain oman omaisuutensa.
Esimerkki 2:
Vainajan yhteenlaskettu säästö on 500 000 euroa. Lesken yhteenlaskettu säästö on 300 000 euroa. Jos puolisoilla on avioehto, joka rajaa avio-oikeuden kokonaan pois, omaisuutta ei tarvitse laskea yhteen ja jakaa puoliksi. Siten kumpikin osapuoli pitää vain oman omaisuutensa.
Avioehdon ei tarvitse sulkea avio-oikeutta kokonaan pois. Jos avioehdolla on rajattu vain osa omaisuudesta avio-oikeuden ulkopuolelle, jäämistöositus suoritetaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.
Esimerkki 3:
Aviopuolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, joka rajaa tietyn omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle. Ensiksi kuolleen puolison avio-oikeudesta vapaa omaisuus on 10 000 euroa ja hänen avio-oikeusomaisuutensa on 500 000 euroa. Leskellä on avio-oikeusomaisuutta 300 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeusomaisuus on 800 000 euroa. Kummankin puolison avio-osa on puolet eli 400 000 euroa. Näin ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta siirretään 100 000 euroa tasinkona leskelle lesken niin vaatiessa. Ensiksi kuolleen puolison jäämistöksi jää 400 000 euroa + 10 000 euroa.
Jos avioehdolla on kokonaan suljettu pois puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen, leskestä ei tule ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakasta avio-oikeuden perusteella. Osakasasemaa ei muodosta pelkästään se, että leskellä on oikeus hallita jäämistöä. Siten osakasasema tässä tilanteessa edellyttää esimerkiksi puolison perintöoikeutta.
Jollei vainajalla ollut lapsia eikä hän ollut tehnyt testamenttia, vainajan perii leski puolison perintöoikeuden nojalla. Sillä ei ole merkitystä, oliko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen vai ei. Tällöin leski on yksin vainajan kuolinpesän osakas. Leskellä ei ole kuitenkaan oikeutta tehdä testamenttia perimästään ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta.
Jos avio-oikeutta on rajoitettu, sen merkitys näkyy vasta lesken kuolinpesää jaettaessa. Jos puolisoilla oli rajoittamaton avio-oikeus toistensa omaisuuteen, lesken jäämistö jaetaan puoliksi lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Toissijaisia perillisiä ovat esimerkiksi vanhemmat tai sisarukset. Jos taas avioehdolla puolisoiden avio-oikeus on suljettu kokonaan tai osittain pois, lesken jäämistö jaetaan siinä suhteessa kuin lesken omaisuus oli puolisoiden koko omaisuuteen ensiksi kuolleen puolison kuollessa.
Esimerkki 4:
Aviopuolisot A ja B ovat tehneet avioehtosopimuksen, joka rajaa B:n omaisuudesta 200 000 euroa avio-oikeuden ulkopuolelle. B:n avio-oikeusomaisuus on 100 000 euroa. A:lla on avio-oikeusomaisuutta 100 000 euroa. Puolisoista B kuolee ensin. B:llä ei ollut lapsia eikä hän ollut tehnyt testamenttia, joten A perii hänet puolison perintöoikeuden nojalla. B:n jäämistön muodostaa hänen avio-oikeudesta vapaa omaisuutensa eli 200 000 euroa ja puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta eli 100 000 euroa eli yhteensä 300 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 400 000 euroa. Lesken eli A:n kuoleman jälkeen lesken omaisuus jaetaan B:n toissijaisten perillisten ja A:n perillisten kesken. B:n toissijaisten perillisten suhteellinen pesäosuus on sama kuin B:n omaisuuden osuus suhteessa puolisoiden koko omaisuuteen. Eli tässä tapauksessa suhde on 300 000:400 000. Siten B:n toissijaisten perillisten perintöosuus on 3:4 A:n jäämistöstä ja A:n perillisten osuus on 1:4.
Avioehdolla, joka rajoittaa tai poistaa puolisoiden avio-oikeuden, ei ole vaikutusta lesken enimmäissuojaan. Leski saa pitää ensiksi kuolleen puolison omaisuuden hallussaan, vaikkei hänellä olisi siihen avio-oikeutta. Tähän ei vaikuta myöskään se, jos puolisoiden omaisuudet on eroteltu toisistaan.
Avioehdolla, joka rajoittaa tai poistaa puolisoiden avio-oikeuden, ei ole vaikutusta myöskään lesken vähimmäissuojaan. Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto, vaikka asunto olisikin avio-oikeuden ulkopuolella. Sen sijaan, jos lesken avio-oikeuden alaiseen tai avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto, se estää leskeä vetoamasta asumisoikeuteensa. Siten lesken vähimmäissuojaan vaikuttaa myös molempien puolisoiden avio-oikeudesta vapaa omaisuus eli omaisuus, joka on rajattu esimerkiksi avioehtosopimuksella pois.
Yhteenveto
- Avio-oikeuden nojalla puolisoilla on oikeus saada puolet heidän omaisuuksiensa yhteenlasketusta määrästä ja sen vaikutus nökyy käytännössä vasta, jos avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.
- Ennen kuin kuolleen puolison omaisuus eli jäämistö voidaan jakaa perillisten kesken, vainajan ja lesken välillä toimitetaan jäämistöositus, mikäli vainaja oli naimisissa, jolloin omaisuus jaetaan tasan, ellei avioehtosopimuksessa ole määritelty toisin.
- Tasajako tehdään, jos avioehdolla ei ole rajattu avio-oikeutta. Jäämistöosituksessa enemmän omistava puoliso maksaa vähemmän omistavalle puolisolle tasoituksen, jotta lopputuloksena molemmat puolisot omistaisivat saman verran. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi tai tasinkoetuoikeudeksi.
Summary in English
- According to the right os division of property, spouses have the roght to recieve half of the total value of their assets, and its effect is pactically evident only if the marriage ends on divorce or death of one spouse.
- Before the deceased spouse's estate, or inheritance, can be divided among the heirs, a division of the estate is carried out between the deceased and the living spouse, provided that the deceased was married, In this casem the assets are divided equally unless otherwise specified in a prenuptial agreement.
- An equal division is made if the prenuptial agreement does not restrict the right of division of property. In the division of the estate, the spouse who owns more assets compensates the spouse with fewer assets so that, in the end, both spouses would own an equal amount. This is referred to as the spouse's right to equalization or equalization privilege.
Kysymyksiä ja vastauksia
1.Voiko avioehtosopimuksella estää puolison perintöoikeuden?
Avioehtosopimus ei vaikuta puolison perintöoikeuteen. Jollei ensin kuolleella puolisolla ollut lapsia eikä hän ollut tehnyt testamenttia, leski perii hänet.
2. Voiko avioehtosopimuksella estää lesken oikeuden hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä?
Leski saa hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistö, vaikka avioehdolla lesken avio-oikeus olisi rajattu pois.
3. Voiko avioehtosopimuksella estää lesken asumisoikeuden?
Avioehtosopimuksella ei voi estää lesken asumisoikeutta. Sen sijaan lesken varallisuuteen kuuluva kodiksi sopiva asunto voi estää leskeä vetoamasta asumisoikeuteen.
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa