Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän Osituskirja

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perintökaaressa (40/1965) säädetään perinnönjaosta. Perinnönjako tulee kysymykseen silloin, kun henkilö kuolee ja hänen omaisuutensa jaetaan perittävien kesken. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset sekä muut henkilöt, jotka tulevat esimerkiksi testamentin kautta saamaan perintöä. Mikäli vainaja oli naimisissa, eloonjäänyt puoliso on myös kuolinpesän osakas. Eloonjäänyt puoliso on kuolinpesän osakas aina siihen saakka, kunnes ositus suoritetaan puolisoiden välillä tai eloonjääneellä puolisolla ei ole avio-oikeutta puolisonsa omaisuuteen ja minkään näköistä testamenttia ei ole tehty aviopuolisoiden välillä. Omaisuuden ositus on suoritettava, jos joku kuolinpesän osakas vaatii jakoa. Ositus on suoritettava ennen perinnönjakoa, mutta ennen ositusta tulee huomioida vainajan velat. Ositus tarkoittaa aviopuolisoiden omaisuuden erottelua.

Osituskirja ja ositus suoritetaan aviopuolisoiden yhteiselämän lopettamisessa. Yhteiselämän lopettamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen puolisoista kuolee tai puolisot hakevat avioeroa. Kuolinpesän osituskirja tarkoittaa tilannetta, jossa aviopuolisoiden varat ja velat jaetaan siten, että leski saa tietyn osuuden omaisuudesta ja kuolinpesälle jää tietty omaisuus. Omaisuuden erotuksessa käytännössä omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan aviopuolisoiden välillä tasan. Kuolinpesä voi joutua maksamaan tasinkoa leskelle, mikäli leski ei ole varakkaampi aviopuolisoista. Mikäli taas leski on varakkaampi puolisoista, ei lesken tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolison kuolinpesälle.

Tasan jakamisen pääsäännöstä voidaan poiketa tilanteissa, joissa aviopuolisoilla on kokonainen tai osittainen avioehtosopimus. Mikäli puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuudet ainoastaan erotellaan osituksessa. Kyse on tällöin siitä, että omaisuus on kokonaisuudessaan jätetty avio-oikeuden ulkopuolelle. Avio-oikeus tarkoittaa tilannetta, jossa puolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen. Omaisuutta ei silloin pelkästään jaotella toisille kuuluviksi, vaan omaisuus jaetaan kahtia. Omaisuutta voidaan osittainkin jättää avio-oikeuden ulkopuolelle.

Kuolinpesän osituskirja tehdään siis toisen puolison kuoltua. Osapuolet voivat toimittaa osituskirjan haluamallaan tavalla, kyse on tällöin sopimusjaosta. Mikäli siis osapuolet pääsevät sopuun siitä, miten omaisuus tulee jakaa, voidaan se sopia osapuolten kesken ilman ulkopuolista pesänselvittäjää. Kuolinpesän osituskirjan osapuolethan ovat tietenkin leski sekä vainajan perilliset. Osituskirja on allekirjoitettava osakkaiden allekirjoituksilla.

Toimitusjako tarkoittaa sitä, että ulkopuolinen pesänjakaja suorittaa omaisuuden erottelun tai jaon ja määrää sen, miten omaisuus tullaan jakamaan perillisten sekä lesken välillä. Toimitusjako suoritetaan silloin, kun omaisuuden jakamisesta ei päästä sopuun osapuolten välillä. Toimitusjaossa pesänjakaja allekirjoittaa osituskirjan.

Osapuolten edun ja lainsäätäjän tarkoituksen mukaista on se, että osituksessa laaditaan osituskirja. Muun muassa silloin, kun erotilanne on riitainen, on järkevää laatia osituskirja, johon on lueteltu selvästi, miten omaisuus erotellaan. Osituskirja on annettava maistraattiin hyväksyttäväksi, jotta muun muassa leski saa turvaa omaisuudelleen sen varalta, että velkoja omaisuutta vaatii itselleen.

Osituskirjan muotosäännökset eivät ole pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että, mikäli osituskirjassa on sivutettu jokin säännös, ei se välttämättä tee osituskirjasta pätemätöntä. Tällainen voi olla esimerkiksi se, ettei osituskirjaa ole allekirjoitettu. Mutta tosiaan on muistettava se, mikäli haluaa omaisuudelle suojaa osituksen jälkeen esimerkiksi velkojia kohtaan, on osituskirja hyväksyttävä maistraatissa.

Kun kuolinpesän ositus on kokonaisuudessaan suoritettu ja vainajan velat on maksettu pois, voidaan suorittaa kuolinpesän jako. Huomioitava on se, että omaisuuden erottelua ei saa suorittaa ennen kuin velat on maksettu. Perilliset tai pesänselvittäjä voi jakaa omaisuuden perillisten kesken, kun kaikki muut huomiot on otettu huomioon. Sinun kannattaa kääntyä lakimiestemme puoleen tai lukea lisää tietoa perinnönjaosta yleisesti. Lakimiehemme auttavat mielellään asian tiimoilta syntyneissä ongelmissa.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Osituskirjan hyväksyttäminen maistraatissa antaa suojaa velkojia kohtaan.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]