- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä joissain tapauksissa eloonjäänyt puoliso. Puolisolla tarkoitetaan tässä tapauksessa aviopuolisoa, eli lähtökohtaisesti eloonjäänyt avopuoliso ei ole kuolinpesän osakas. Myös avopuoliso on kuitenkin osakas siinä tapauksessa, että hänelle on testamentattu omaisuutta niin, että omaisuutta ei ole erikseen yksilöity. Tällöin avopuoliso on perintökaaren tarkoittamalla tavalla yleisjälkisäädöksen saaja.
Vaikka avopuoliso ei olisi kuolinpesän osakas, hän saattaa silti olla osallisena kuolinpesän asioiden hoitamisessa, jos puolisoilla on alaikäisiä lapsia ja eloonjäänyt avopuoliso on lasten huoltaja. Eloonjäänyt puoliso toimii tällöin lasten edunvalvojana kuolinpesässä, jos toisin ei ole määrätty. Eloonjäänyt avopuoliso ei kuitenkaan voi olla lasten edunvalvoja, jos hän on itse kuolinpesän osakas (esimerkiksi siksi, että hän on yleisjälkisäädöksen saaja). Tällöin edunvalvojana toimivalle huoltajalle on määrättävä sijainen.
Avopuolison kuoleman jälkeen ei tehdä omaisuuden ositusta kuten avioliitossa. Avoliitossa on kuitenkin mahdollista tehdä omaisuuden erottelu, jossa molemmat puolisot pitävän oman omaisuutensa. Erottelu tehdään lähtökohtaisesti osapuolten välisellä sopimuksella. Jos sovintoon ei päästä, avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.
Tietyissä tapauksissa avopuoliso voi myös vaatia kuolinpesältä hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Vaihtoehtoisesti myös kuolinpesä voi vaatia hyvitystä eloonjääneeltä puolisolta. Hyvityksen edellytyksenä on, että puoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Lisäksi edellytyksenä on, että yhteistalouden purkaminen niin, että kumpikin puoliso pitäisi oman omaisuutensa, johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. ”Yhteistalouden hyväksi annetulla panoksella” voidaan tarkoittaa esimerkiksi kotona tehtyä työtä tai varojen sijoittamista toisen omaisuuteen.
Avopuoliso voi lisäksi saada kuolleen puolison jäämistöstä avustusta, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Ensinnäkin avustuksen myöntämisen tulee olla kohtuullista. Lisäksi edellytetään, että eloonjääneen puolison toimeentulo on heikentynyt puolison kuoleman takia, ja lisäksi avopuoliso on avustuksen tarpeessa. Lisäksi avustusta voidaan myöntää vain, jos puolisot ehtivät asua samassa taloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avustuksen antamisella ei myöskään saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan, ellei tähän ole painavia syitä. Avustuksen tarvetta ja määrää harkittaessa otetaan huomioon, onko avopuolisolla mahdollisuutta turvata toimeentulonsa muilla tavoin. Lisäksi huomioidaan avopuolison ikä, parisuhteen kesto sekä ”muut näihin verrattavat seikat”.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa