Minilex - Lakipuhelin

Ketkä lasketaan kuolinpesän osakkaisiin?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuolinpesän osakkaat muodostavat yhdessä kuolinpesän yhteishallinnon, joka käynnistyy heti perittävän kuoltua. Yhteishallinto kestää perittävän kuolemasta aina siihen asti, että perinnönjako on toimitettu ja tullut voimaan. Kuolinpesän osakkaiden piiri on tärkeätä rajata tarkasti, jotta he ovat tietoisia heille lain mukaan kuuluvista oikeuksistaan.

Kuolinpesän osakkaiksi lasketaan perilliset, yleistestamentin saajat, leski sekä myös eronnut puoliso, mikäli ainakin jommallakummalla puolisoista oli avio-oikeus entisen puolisonsa omaisuuteen ja ositusta ei oltu toimitettu entisen aviopuolison kuollessa. Yleistestamentin saajasta puhutaan silloin, kun hänelle on testamentattu tietty osuus koko jäämistöstä tai koko jäämistö tai esimerkiksi ”jälkeeni jäänyt omaisuus kokonaisuudessaan”. Yleistestamentin saaja voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Leski taas voi olla kuolinpesän osakas joko puolisoiden keskinäisen perintöoikeuden taikka hänen hyväkseen annetun yleistestamentin vuoksi. Leski on myös aina kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen asti, jos ainakin toisella puolisoista oli avio-oikeus toisen omaisuuteen. Leski ei ole kuolinpesän osakas, jos hänen avio-oikeutensa perittävän omaisuuteen oli täysin poissuljettu avioehtosopimuksella. Toisaalta tällöinkin leski voi siis olla kuolinpesän osakas perintöoikeuden tai yleistestamentin kautta. Perillisiksi puolestaan lasketaan kaikki ne, jotka ovat oikeutettuja perintöön ilman testamenttiakin. Perillisiä ovat esimerkiksi rintaperilliset, jos perittävällä sellaisia on, taikka perittävän vanhemmat, mikäli perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä tai heidän lapsiaan eikä leskeä.

On painotettava, että erityistestamentin saaja ei kuulu kuolinpesän osakkaiden joukkoon. Erityistestamentin saajaksi kutsutaan sitä, jolle on testamentattu esimerkiksi tietty esine tai tietty rahasumma. Toisaalta erityistestamentin saaja saa hakea pesänselvittäjän määräämistä esimerkiksi tilanteessa, jossa varsinaiset kuolinpesän osakkaat eivät aio käynnistää pesänselvitystä asianmukaisella tavalla.

Toisaalta sellainenkin taho, jonka saaminen kuolinpesästä on riidanalainen, kuuluu kuolinpesän osakkaisiin siinä missä ne kuolinpesän osakkaat, joiden saanto on riidaton. Näin ollen esimerkiksi testamentinsaajan oikeuden "selvyys" tai "vahvuus" suhteessa muiden osakkaiden saamisoikeuteen ei poissulje sellaista kuolinpesän osakasta, jonka saanto on riidanalainen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]