Minilex - Lakipuhelin

Valtakirja kuolinpesän asunnon myyntiin

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta lähtökohtaisesti yhdessä. Kuolinpesän osakas ei siis saa yksin tehdä kuolinpesään liittyviä oikeustoimia, kuten myydä asuntoa, vaan lähtökohtaisesti kaikkiin toimenpiteisiin tulee saada kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoittama valtakirja. Tässä artikkelissa käydään pääpiirteittäin läpi lainsäädäntöä, joka kuolinpesän asunnon myynnissä tulisi ottaa huomioon.

Ensinnäkin on tärkeää tietää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita eli keiltä kaikilta valtuutus tarvitaan. Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaita ovat ensinnäkin perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat. Yleisjälkisäädöksen saaja on henkilö, jolle on testamentattu omaisuutta niin, että omaisuutta ei ole erikseen yksilöity. Myös eloonjäänyt aviopuoliso on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakas. Puoliso ei kuitenkaan ole osakas, jos ositus on jo toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Tällöinkin eloonjäänyt puoliso voi kuitenkin olla osakas, jos hän on perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Jos perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan oikeus on riidanalainen, heidän katsotaan silti olevan osakkaita.

Sen jälkeen, kun on selvitetty, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita, tulee huomioida, onko osakkaiden joukossa edunvalvonnassa olevia henkilöitä. Edunvalvonnasta säädetään laissa holhoustoimesta eli ns. holhoustoimilaissa. Lain mukaan edunvalvoja tarvitaan esimerkiksi silloin, kun vainajalla on alaikäisiä lapsia ja eloonjäänyt puoliso, joka on myös lasten huoltaja, on itsekin kuolinpesän osakas. Tällöin lasten huoltaja ei voi toimia lasten edunvalvojana, vaan hänelle on määrättävä sijainen. Jos sen sijaan lasten huoltaja ei ole itse kuolinpesän osakas eikä muutakaan eturistiriitaa ole, hän voi toimia edunvalvojana.

Jos kuolinpesän osakkaina on henkilöitä, joilla on edunvalvoja, asunnon myyntiin tarvitaan pääsääntöisesti maistraatin lupa. Tällöin pelkkä edunvalvojan tai edunvalvojan sijaisen allekirjoittama valtakirja ei siis ole riittävä suostumus asunnon myymiseen. Maistraatti myöntää luvan, jos asunnon myynnin katsotaan olevan päämiehen edun mukaista.

Kuolinpesän asunnon myynnissä tulisi ottaa huomioon myös perintökaaressa taattu lesken asumisoikeus. Lain mukaan eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Lisäksi yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Asumisoikeuteen ei vaikuta se, oliko puolisoilla avioehto. Ainoa poikkeus lesken asumisoikeuteen on tilanne, jossa kodiksi sopiva toinen asunto sisältyy lesken varallisuuteen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]