- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Leskellä tarkoitetaan tässä artikkelissa vain avioleskeä, ei siis avoleskeä. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin. Hallintaoikeuteen ei siis esimerkiksi sisälly oikeutta omin päin myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuutta tai käyttää omaisuutta normaalin käytön vastaisella tavalla. Hallintaoikeuteen sisältyy toisaalta oikeus saada omaisuudesta karttuva tuotto.
Leskellä on oikeus hallita puolisonsa jäämistöä jakamattomana tämän kuoleman jälkeen. Vaikka puolisot olisivat tehneet avio-oikeuden kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, leskellä on silti oikeus jäämistön hallintaan. Lesken oikeus ei väisty myöskään, vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin jonkun muun kuin eloonjääneen puolison hyväksi. Lesken oikeus hallita jäämistöä on siis melkoisen vahva oikeus. On kuitenkin huomattava, että leski ei kuulu kuolinpesän osakkaisiin pelkästään tämän hallintaoikeutensa perusteella.
Varakkaan lesken eläessä voisi kuitenkin olla rintaperillisten kannalta kohtuutonta, jos leski ei jakaisi ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä siivuakaan vainajan rintaperillisille. Arjen moninaisia tilanteita varten laki säätääkin lesken enimmäis- ja vähimmäissuojasta.
Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, saa leski hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset tai testamentinsaajat vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy. Tällöin lesken enimmäissuoja kutistuu vähimmäissuojaksi. Vähimmäissuojan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Vaikka osakas olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, tulee lesken hallintaan kuitenkin aina jättää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Näitä ei kuitenkaan tarvitse jättää leskelle, mikäli lesken varallisuuteen sisältyy hänelle uudeksi kodiksi sopiva asunto. Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa.
Miten sitten arvioidaan asunnon sopivuutta lesken kodiksi? Voitaisiinko leski kuitenkin velvoittaa muuttamaan kodistaan ja vaihtamaan vaikkapa hieman vaatimattomampaan asuntoon? Pääsääntöisesti lesken asumisen laatutaso ei saa laskea, huomioiden mm. asunnon koko, sijainti ja mukavuus. Lopullisen päätöksen asunnon sopivuudesta lesken kodiksi tekee kuitenkin pesänjakaja tai tuomioistuin. Tapauskohtainen käytäntö saattaa tuottaa mielenkiintoisia tulkintoja.
Toisaalta mikäli vainajalta ei jäänyt lainkaan omaisuutta, vaan päinvastoin esimerkiksi ylivelkainen kuolinpesä, ei leskellä ole mitään, mihin kohdistaa oikeutensa pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Tällaisessa tilanteessa lesken jakamattomuussuojaa ei tarvita eikä leskelle normaalitilanteessa kuuluva kuolinpesän hallintaoikeus käynnisty.
Lesken hallintaoikeus ei ole sama asia kuin omistusoikeus. Leskellä on oikeus käyttää hallintaoikeuden kohdetta ja saada sen tuotto. Leski ei kuitenkaan saa myydä tai muutoin luovuttaa hallintaoikeuden käsittävää omaisuutta. Leski saa kuitenkin esimerkiksi uusia koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja normaaliin tapaan, jolloin surrogaattiperiaatteen mukaisesti vanhojen huonekalujen sijaan hallintaoikeus kohdistuu uusittuun kodin irtaimistoon. Lesken tulee myös omaisuuden säilyttämisperiaatteen mukaisesti hoitaa asianmukaisesti hallitsemaansa jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Lesken hallintaoikeuden kestäessä jäämistöomaisuuden arvo ei saa laskea enemmän, kuin mitä se normaalista käytöstä johtuvan kulumisen vuoksi laskisi. Hänen tulee lisäksi maksaa normaalit omaisuuden ylläpitokulut, kuten kiinteistön käyttökulut ja vastikkeet.
Leski saa hallintaoikeutensa estämättä aina luovuttaa käyttöoikeutensa eteenpäin sen omistajalle joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Leski voi siis luopua hallintaoikeudestaan omaisuuden omistajan hyväksi. Perilliset saavat vähentää perintöosastaan lesken hallintaoikeuden rahamääräisen arvon, mikä vähentää perintöveron määrää. Toisaalta lesken ei tarvitse maksaa hallintaoikeudestaan lainkaan perintöveroa.
Lesken hallintaoikeus voi herättää monenlaisia kysymyksiä. Älä epäröi ottaa yhteyttä lakimiehiimme, he neuvovat sinua mielellään!
Yhteenveto
- Leskellä on oikeus hallita aviolesken jäämistöä kuoleman jälkeen.
- Hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin, ja siihen sisältyy oikeus saada omaisuudesta karttuva tuotto.
- Lesken enimmäissuoja tarkoittaa oikeutta hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana, mutta se voi supistua vähimmäissuojaan, jolloin leskelle jää puolisoiden yhteinen koti.
- Lesken oikeutta hallita jäämistöä ei saa käyttää rintaperillisten oikeuksien syrjäyttämiseen, ja lesken asumisen laatutaso ei saa laskea.
- Leskellä ei ole oikeutta hallita kuolinpesää, joka ei sisällä omaisuutta.
Summary in English
- The surviving spouse has the right to manage the estate of the deceased spouse after their death.
- The right of management refers to the right to use the property with limited rights, and includes the right to receive the accruing yield from the property.
- The maximum protection for the surviving spouse means the right to manage the entire estate of the first deceased spouse undivided, but it can be reduced to a minimum protection, where the surviving spouse is left with the common home of the spouses.
- The surviving spouse's right to manage the estate may not be used to override the rights of the heirs, and the quality of the surviving spouse's living conditions may not decline.
- The surviving spouse does not have the right to manage an estate that does not include any property.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mitä hallintaoikeudella tarkoitetaan?
Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin, mutta ei oikeutta omin päin myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuutta tai käyttää omaisuutta normaalin käytön vastaisella tavalla. Hallintaoikeuteen sisältyy kuitenkin oikeus saada omaisuudesta karttuva tuotto.
2. Mitä on lesken enimmäissuoja ja vähimmäissuoja?
Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, saa leski hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Lesken vähimmäissuoja tarkoittaa puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Vaikka osakas olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, tulee lesken hallintaan kuitenkin aina jättää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen.
Aiheesta muualla
- Lesken oikeudet (Perunkirjoitus.fi)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa