- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioehtosopimus on puolisoiden tekemä sopimus siitä, että avio-oikeus suljetaan ainakin joiltain osin pois. Laki sallii avio-oikeuden poissulkemisen eri tavoin. Avio-oikeus voidaan ensinnäkin poistaa kokonaan molemmilta puolisoilta, jolloin puhutaan avio-oikeuden täydellisesti poissulkevasta avioehdosta. Toinen vaihtoehto on sulkea avio-oikeus pois osittain, jolloin määrätään jokin tietty omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle kuuluvaksi. Kolmas vaihtoehto on sopia yksipuolisesti poissulkevasta avioehdosta. Tällöin vain toinen puoliso menettää avio-oikeuden johonkin tiettyyn tai kaikkeen toisen puolison omaisuuteen. Ollakseen pätevä avioehtosopimuksen tulee olla laadittu määrämuotoa noudattaen. Muista artikkeleistamme saat tarkempaa tietoa avioehtosopimuksen määrämuodosta ja sisällöstä.
Lesken oikeudella tarkoitetaan oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Se on säädetty aviolesken suojaksi eikä siis ulotu avoleskiin. Leskellä on pääsääntöisesti oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan siihen asti, että joku kuolinpesän osakkaista esittää jakovaatimuksen. On huomattava, että leski saa vain hallintaoikeuden, ei normaaleja omistajalle kuuluvia oikeuksia. Leski ei esimerkiksi saa antaa pesän omaisuutta eteenpäin ilman perillisten lupaa. Lesken tulee hallintaoikeutensa kestäessä myös huolehtia omaisuuden ylläpidosta ja säilyttämisestä asianmukaisesti. Hänen tulee myös ajatella omaisuuden tosiasiallisten omistajien, eli perillisten, etua. Toisaalta leski saa käyttää hallintaoikeutensa kohteena olevaa omaisuutta sekä pitää itsellään siitä karttuvat tuotot.
Puolisoiden solmima avioehtosopimus ei syrjäytä lesken oikeutta asua puolisoiden yhteisessä kodissa edesmenneen puolison jälkeen. Vaikka puolisoiden kesken olisi sovittu täysin poissulkevasta avioehdosta, ei lesken pääsääntöisesti tarvitse muuttaa pois kodistaan puolison kuoltua. Lesken asumista suojataan siis lakisääteisesti ja käytännössä hyvin tehokkaalla tavalla.
Kuitenkin jos esimerkiksi rintaperilliset vaativat kuolinpesän jakoa, ei leski välttämättä saa pitää koko jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Tällaisissakin tilanteissa leskelle säästetään kuitenkin oikeus vähimmäissuojaansa. Tämä tarkoittaa, että rintaperillisten jakovaatimuksista huolimatta leski saa asua puolisoiden yhteisessä kodissa ja hallita sen asuntoirtaimistoa. Vaikka kuolinpesä jaettaisiin ja asunto sisällytettäisiin jonkun perillisen osuuteen, leskellä säilyy silti elinikäinen käyttöoikeus perittävän jäämistöön kuuluvaan asuntoon, jossa leski asuu. Näin ollen perinnönjako voidaan kohdistaa myös perittävän asuntoon sinänsä, mutta leski voi yhä vedota vähimmäissuojaansa. Avio-oikeuden poissulkeminenkaan avioehtosopimuksella ei vaikuta lesken vähimmäissuojaan.
On huomattava kuitenkin pari poikkeusta. Leskellä ei ole oikeutta pitää pesää jakamattomana, jos vainajan kuollessa puolisoilla oli avio- tai asumuserohakemus vireillä. Toisaalta leski ei myöskään saa pitää puolisoiden yhteistä kotia hallinnassaan, mikäli hänen varallisuuteensa kuuluu kunnollinen, asumiseen kelpaava asunto. Lesken omistaman asunnon pitää siten olla sellainen, että leski voi siinä asua. Sen tulee suunnilleen vastata tasoltaan puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämää asuntoa esimerkiksi käyttömukavuudeltaan, sijainniltaan ja kooltaan. Jos näin ei ole, saa leski jatkaa asumista puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämässä asunnossa tavanomaisine asuntoirtaimistoineen, vaikka avioehtosopimuskin olisi aikoinaan tehty.
Jos lakiasiat hämmentävät, ei niitä kannata jäädä pohtimaan itsekseen. Tarjolla on näet kätevämpiäkin ratkaisuja. Tilanteissa, joissa et tiedä, miten toimia, kannattaa ehdottomasti soittaa lakimiehellemme. Hän palvelee sinua aamunkoitosta iltahämärään ja tarjoaa järkevät vastaukset juuri sinun pulmiisi!
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa