- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lesken oikeudella yhteiseen asuntoon tarkoitetaan sitä, että leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan ja lesken kodiksi sopivan asunnon, jollei leski itse omista kodiksi sopivaa asuntoa. Myös yhteisessä kodissa oleva tavanomainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana lesken hallintaan. Leskellä on edellä kuvattu oikeus asuntoon ja asuinirtaimistoon siitäkin huolimatta, että rintaperillinen esittää jakovaatimuksen tai perittävän tekemä testamentti määrää muuta.
Usein aviopuolisot tekevät keskinäisen omistus- tai hallintaoikeustestamentin. Omistusoikeudella leski saa koko kuolleen puolison omaisuuden. Hallintaoikeustestamentilla leski taas saa elinikäisen hallintaoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen omistusoikeuden siirtyessä ensiksi kuolleen puolison perillisille. Vaikka puolisot eivät olisi tehneet keskinäistä testamenttia, lesken vähimmäisoikeudet on turvattu lailla.
Lain mukaan leski saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallussaan, ellei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Lesken vähimmäissuojan mukaan rintaperillisen jakovaatimuksen tai testamentinsaajan oikeuden estämättä leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly lesken varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanomainen asuinirtaimisto on myös aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Lesken vähimmäissuoja on vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus. Jos leskellä ei ole muuta omaisuutta, kuin yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen asuinirtaimisto, rintaperillinen ei vaatimuksestaan huolimatta voi saada lakiosaansa. Rintaperillisen lakiosaoikeus siis siirtyy lesken oikeuden mennessä edelle. Leskellä on aina oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto ja asuinirtaimisto jakamattomana hallinnassaan koko elinikänsä.
Leskellä ei kuitenkaan ole edellä mainittua oikeutta, jos hänen varallisuuteensa kuuluu hänen kodiksi sopiva asunto. Asunto ei saa vaikuttaa lesken asumisen tasoon alentavasti. Asunnon sopivuudessa tulee ottaa huomioon mm. asunnon koko, sijainti, mukavuus ja varustetaso. Oikeuskäytännön mukaan lesken ei ole tarvinnut esimerkiksi muuttaa omakotitalosta kerrostaloyksiöön, vaikka tällainen yksiö kuuluisi hänen varallisuuteensa.
Vähimmäissuojan eli asunnon ja asuinirtaimiston saaminen edellyttää, että leski vaatii kyseisiä oikeuksia. Niiden saamiseen ei vaikuta avioliiton kestoaika tai edes se, onko leskellä avio-oikeus puolison omaisuuteen. Vaikka leski olisi varakaskin, hänellä on silti oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen irtaimisto.
Lesken ei tarvitse maksaa hallintaoikeudestaan lainkaan perintöveroa. Lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää perillisten maksettavaksi tulevaa perintöveroa, sillä perinnön arvosta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo. Leski voi myös halutessaan luopua hallintaoikeudestaan perillisten hyväksi joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan.
Lesken oikeudet aiheuttavat helposti riitaisuuksia lesken ja perillisten kesken. Jos tarvitset apua missä tahansa lesken oikeuksiin liittyvissä asioissa, on suositeltavaa ottaa yhteyttä lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa