- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perintökaaressa säädetään kahdesta tilanteesta, joissa on mahdollisuus saada hallintaoikeus kuolleen henkilön omaisuuteen, vaikka tämä omaisuus olisikin vielä jakamattomana kuolinpesässä. Ensinnäkin kuolinpesän omaisuuden hallintaoikeuden voi saada vainajan eloonjäänyt puoliso suoraan perintökaaren 3. luvun (Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä) erityissääntelyn nojalla. Tästä lesken hallintaoikeudesta on kaksi variaatiota:
- eloonjääneen puolison oikeus pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan ja
- eloonjääneen puolison oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siellä oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä.
Toiseksi kuka tahansa voi saada hallintaoikeuden vainajan omaisuuteen, mikäli vainaja on testamentissaan tästä määrännyt.
Jo tässä vaiheessa on syytä huomioida, että lesken hallintaetuudet kuuluvat vain sellaiselle eloonjääneelle puolisolle, joka oli kuolleen puolison kanssa avioliitossa. Hallintaoikeutta kuolleen puolison omaisuuteen ei siten voi saada pelkän avoliiton tai yhdessä asumisen perusteella.
Perintökaaren mukaan leski saa siis pitää menehtyneen puolisonsa omaisuuden jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen (perittävän jälkeläinen eli lapsi, lapsenlapsi jne.) jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Tällainen lesken hallintaoikeus on hyvin laaja: se kattaa kuolleen puolison koko omaisuuden. Lesken oikeutta pitää kuolleen puolisonsa jakamatonta kuolinpesää hallussaan kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Leski saa hallintaoikeutensa nojalla käyttää kyseistä omaisuutta perillisten omistusoikeuden huomioon ottavalla tavalla. Myös lesken hallinnan aikana kertyvä omaisuuden tuotto kuuluu leskelle. Leski ei kuitenkaan saa yksin hallinnoida kuolinpesään kuuluvia pankkitilejä, jos pesässä on muita osakkaita lesken lisäksi (tilien rahat kuuluvat tällöin perillisille). Leski saa tällöin nostaa tileiltä ainoastaan kertyneet korot (jotka kuuluvat leskelle omaisuuden tuottona).
Jos rintaperillinen tai testamentinsaaja vaatii kuolinpesän jakamista, lesken hallintaoikeus supistuu merkittävästi. Tällaisessa tilanteessa leskellä säilyy jakamaton hallintaoikeus ainoastaan
- puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja siellä olevaan tavanmukaiseen asuntoirtaimistoon, tai
- muuhun jäämistöön kuuluvaan eloonjääneen puolison kodiksi sopivaan asuntoon.
Tämä lesken oikeus kuolinpesässä olevaan asuntoon tunnetaan myös lesken vähimmäissuojana ja lesken asuntoetuutena. Leskellä on asuntoetuus, vaikka kuollut puoliso olisi omistanut kyseisen asunnon yksin. Lesken vähimmäissuoja on tärkeä tae lesken taloudelliselle ja sosiaaliselle pärjäämiselle.
Leskellä ei kuitenkaan ole edes tätä hallintaoikeutta, jos hän itse omistaa kodikseen sopivan asunnon. Asunnon sopivuutta kodiksi arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnin suorittaa pesänjakaja tai käräjäoikeus. Lähtökohtana on, ettei lesken asumisen laadun tulisi juurikaan huonontua. Huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa lesken omistaman toisen asunnon koko, sijainti, varustetaso, rakentamistapa ja yleinen viihtyvyys suhteessa puolisoiden yhteiseen asuntoon. Muut lesken arvokkaat omistukset kuin asunnot, esimerkiksi osakkeet tai kiinteistöt, eivät saa vaikuttaa pesänjakajan tai käräjäoikeuden arviointiin siitä, saako leski hyödyntää asuntoetuuttaan.
Tavanmukaista asuntoirtaimistoa on kaikenlainen normaalin asumisen kannalta olennainen irtain omaisuus, kuten esimerkiksi huonekalut, astiat, koriste-esineet, kodinkoneet, matot ja tekstiilit. Sen sijaan tavanmukaiseen asuntoirtaimistoon ei lueta ainakaan sijoitustarkoituksessa tehtyjä hankintoja, kuten taidetta, kokoelmia tai antiikkiesineitä.
Kumpikin edellä käsitellyistä lesken jakamattomuussuojan muodoista on vastikkeeton (eli lesken ei tarvitse maksaa hallinnastaan mitään) ja riippumaton
- kuolinpesän koosta (tosin ylivelkaisessa kuolinpesässä lesken hallintaoikeudella ei ole kohdetta, koska kyseinen oikeus kohdistuu vain jäämistön säästöön),
- avioliiton kestosta,
- lesken tai kuolleen puolison iästä taikka heidän ikäerostaan,
- siitä, solmiiko leski uuden avioliiton hallintansa aikana ja
- siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen (avioehtosopimus ei siis vaikuta lesken hallintaoikeuteen).
Leski voi aina luopua hallintaoikeudestaan riippumatta siitä, onko kyseessä koko jäämistön kattava laaja hallintaoikeus vaiko ainoastaan lesken asuntoetuus.
Leskellä ei ole minkäänlaista hallintaoikeutta kuolleen puolisonsa jäämistöön,
- jos puolisot on tuomittu asumuseroon tai
- jos he suunnittelivat asumus- tai avioeroa (eli joko eroa koskeva asia on vireillä tai erohakemus tehty).
Leski saa käyttää hallintaoikeuden alaista omaisuutta ja nauttia sen tuotoista, mutta hän ei ole kyseisen omaisuuden omistaja eikä hän siten saa määrätä siitä oikeudellisesti. Hallintaoikeuden hyödyntämisessä on aina otettava huomioon omistajien eli perillisten oikeus ja etu. Leski ei esimerkiksi saa lahjoittaa, myydä tai pantata hallintaoikeutensa alaista omaisuutta ilman perillisten lupaa. Lesken on pyrittävä säilyttämään hallintaoikeuden kattama omaisuus mahdollisimman hyväkuntoisena perillisten varalle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että
- hallintaoikeuden alaisen omaisuuden tulee siirtyä muuttumattomana perilliselle lesken hallinnoimisvallan päätyttyä,
- leski ei saa käyttää hallinnoimisvaltaansa huolimattomasti,
- leski vastaa hallinnoimansa omaisuuden huollosta, ylläpidosta ja muista lesken hallinta-aikana ilmenneistä tarpeellisista kustannuksista, jotka johtuvat kyseisestä omaisuudesta (esim. metsänhoitokulut),
- leski ei saa sekoittaa hallintaoikeuden alaista omaisuutta muuhun omaisuuteen (jollei kyse ole tilanteesta, jossa omaisuuden järkevä käyttäminen ei ole muuten mahdollista) ja
- lesken on sijoitettava hallinnoimaansa jäämistöön kuuluvat rahavarat.
Leski voi kuitenkin säilyttämisvelvollisuutensa estämättä esimerkiksi uusia asuntoetuutensa kattamaa asuntoirtaimistoa, mikäli tällaiselle uusimiselle on tarvetta. Laki olisi kohtuuttoman jäykkä, jos leski ei voisi hankkiutua eroon huonokuntoisesta tai vanhentuneesta omaisuudesta ja hankkia sen tilalle uutta vastaavaa omaisuutta. Tällä tavalla hankittu omaisuus tulee sen korvaaman omaisuuden sijaan säilyttämisvelvollisuudesta johtuvien rajoitusten kohteeksi. Lesken ei luonnollisestikaan tarvitse korvata perillisille hallintaoikeuden alaisen omaisuuden normaalista käytöstä aiheutuvaa väistämätöntä kulumista.
Leskellä on tilitysvelvollisuus perillisiä kohtaan kaikista perintöomaisuuteen liittyvistä tuotoista ja kuluista, jotka ovat syntyneet hänen hallinta-aikanaan. Tämän velvollisuuden täyttämisen varmistamiseksi lesken olisi hyvä säilyttää kaikki hallintaoikeuden alaiseen omaisuuteen liittyvät tiliotteet, laskut ja kuitit hallinta-ajaltaan.
Vaikka perilliset ovat omaisuuden omistajia, lesken hallintaoikeuden alaista omaisuutta ei pääsääntöisesti saa ulosmitata perillisen velasta.
Kuten tämän artikkelin alussa jo mainittiin, kuolinpesän omaisuuden hallintaoikeuden voi saada myös muu kuin leski testamentin perusteella. Testamentin perusteella voidaan myöntää hallintaoikeus koko kuolinpesään tai vain osaan siitä (yksittäiseen irtaimeen esineeseen asti). Tällaiseen hallintaoikeuteen soveltuvat lesken hallintaoikeutta vastaavat säännöt (muun muassa säilyttämisperiaate).
Lue lisää oikeudellisia artikkeleita Minilex.fi-sivustolta. Jos Sinulla on mielessä vaikea tai yksityiskohtainen kysymys lakiasioihin liittyen, ota rohkeasti yhteyttä lakimiehiimme. He auttavat sinua.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa