- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Testamentti on vainajan elinaikanaan tekemä määräys siitä, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu, kun hänestä aika jättää. Jos testamenttia ei ole tehty, jäämistö jaetaan lain mukaan. Testamentin teossa noudatetaan määrämuotoa, mutta testamentti voi poikkeuksellisesti, tiettyjen edellytysten vallitessa olla suullinen. Lue muista artikkeleistamme lisää testamentin muotovaatimuksista.
Pesänselvittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on määrätty selvittämään kuolinpesän tilaa. Pesänselvittäjän nimittää käräjäoikeus hakemuksen johdosta. Hakemuksen voi tehdä esimerkiksi joku kuolinpesän osakkaista. Pesänselvittäjä tekee tarpeelliset toimenpiteet kuolinpesän selvittämiseksi niin, että perinnönjako voidaan lopulta aloittaa. Perinnönjakoa ei voida käynnistää ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut pesänselvityksen päättyneen.
Vainaja on usein varautunut kuolemaansa tekemällä testamentin omaisuudestaan. Testamentit voivat kuitenkin olla melko salaisia ja niitä saatetaan säilyttää esimerkiksi pankin tallelokerossa tai muussa turvallisessa paikassa “silmiltä piilossa”. Testamentti pitääkin selvittää kuolemantapauksen jälkeen. Testamentin tiedoksianto on ensimmäinen osa testamentin kaksivaiheista selvitysprosessia. Prosessin toinen ja viimeinen vaihe on testamentin moite tai hyväksyminen.
Käytännössä testamentin tiedoksianto tapahtuu usein niin, että perillinen, joka on saanut testamentista tiedon, tiedottaa asiasta ensin testamentinsaajalle. Sen jälkeen testamentinsaaja itse antaa tiedoksiannon perillisille siitä, mitä hän testamentissa hänen hyväkseen määrätyn oikeuden suhteen haluaa tehdä. Testamentin tiedoksianto on nimenomaisesti testamentinsaajan velvollisuus. Olennaista on, että esimerkiksi pesänselvittäjä tai -jakaja ei voi tehdä testamentin tiedoksiantoa perillisille testamentin saajan puolesta.
Testamentin tiedoksianto tulee tehdä noudattaen muotovaatimusta todisteellisesta tiedoksiannosta. Näin tiedetään, että testamentin lakisääteinen moiteaika on tosiasiallisesti lähtenyt kulumaan. Testamentin todisteellisessa tiedoksiannossa tulee käyttää joko haastemiestä tai muuta todisteellista tiedoksiantotapaa. Todisteellisessa tiedoksiannossa testamentin saaja käytännössä antaa perillisille oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista. Jos testamentinsaajia on monta, luetaan yhdenkin heistä tekemä tiedoksianto myös muiden testamentinsaajien hyväksi. Toisaalta testamentinsaajan tulee suorittaa tiedoksianto nimenomaan jokaiselle perilliselle erikseen. Testamentinsaaja ei siis voi tehdä tiedoksiantoa esimerkiksi pesänselvittäjälle. Jotta säästytään suuremmalta vaivannäöltä, voi todisteellisen tiedoksiannon suorittaa esimerkiksi perunkirjoituksessa pyytämällä tällöin kaikilta perillisiltä allekirjoitukset siitä, että testamentti on annettu asianmukaisesti heille tiedoksi ja he ovat tiedoksiannon vastaanottaneet.
Jos testamentti on suullinen, sen tiedoksiantaminen tapahtuu antamalla perillisille tiedoksi todistajien kuulustelusta tuomioistuimessa laadittu pöytäkirja tai muu jäljennös, josta käy suullisen testamentin sisältö ilmi.
Testamentin tiedoksiannosta käynnistyy kuuden kuukauden moiteaika. Tänä aikana testamentin pätevyyttä voidaan moittia tiettyjen lakisääteisten perusteiden käsillä ollessa. Testamentin moite on perilliselle annettu mahdollisuus reagoida testamenttiin. Toisaalta perillinen voi myös hyväksyä testamentin. Lakiartikkeleistamme voit lukea lisää testamentin moitteesta ja - hyväksymisestä.
Lienee paikallaan korostaa, että testamentinsaajan tulee suunnata tiedoksianto nimenomaan vainajan perillisille. Yleensä vainajan rintaperillisistä ei ole epäselvyyttä. Tällöin myöskään henkilöistä, joille tiedoksianto pitää tehdä, ei jää varteenottavia epäilyksiä. Toisaalta esimerkiksi tilanteessa, jossa vainajalla ei ollut lapsia ja eloon jäi vain leski, pitää lesken suunnata tiedoksianto hänen hyväkseen tehdystä omistusoikeustestamentista vainajan toissijaisille perillisille. Jos testamentinsaaja on ainoa perillinen, hänen ei tarvitse tehdä tiedoksiantoa kenellekään. Lisäksi testamentinsaaja voi tietenkin myös pysytellä passiivisena testamentin suhteen, jos hän ei halua siihen vedota.
Tilanteissa, joissa perillinen välttelee testamentin tiedoksiantamista testamentinsaajalle, ei virka-apua juuri ole saatavissa. Tällöin oletettu testamentin saaja ei siis voi vedota testamenttiin, vaikka epäilisikin testamentin olevan olemassa. Se voi olla harmillista. Määräaika testamentin tiedoksiantamiselle on nimittäin pääsääntöisesti 10 vuotta vainajan kuolemasta. Määräaikaan ei siis saa pidennystä, vaikka testamentinsaaja ei edes olisi tiennyt hyväkseen tehdystä testamentista. Sen sijaan jos käy niin päin, että perillinen välttelee testamentin tiedoksiantoa, testamentinsaaja voi käyttää haastemiestä tiedoksiannon toimittamisessa.
Määräaika testamentin tiedoksiantamiselle on siis pääsääntöisesti 10 vuotta testamentin tekijän kuolemasta. Mikäli testamentissa määrätty oikeus alkaa kuitenkin vasta myöhemmin, voidaan se antaa tiedoksi pidemmänkin ajan kuluttua. Jos testamentinsaaja ei määräajassa vetoa testamenttiin, hän menettää oikeutensa.
Jotta tiedoksianto saataisiin laillisesti toteutettua, tulee varmistaa, että perillisellä on kelpoisuus tiedoksiantamisen vastaanottamiseen. Jos perillinen on esimerkiksi dementoitunut, alaikäinen tai jonkin muun syyn johdosta kykenemätön vastaanottamaan testamentin tiedoksiantoa, pitää pääsääntöisesti määrätä edunvalvoja vastaanottamaan tiedoksianto hänen puolestaan.
Toisaalta jos testamentinsaaja ei halua testamentattua omaisuutta itselleen, hän voi luopua oikeudestaan pysyttelemällä passiivisena. Hän voi toki myös nimenomaisesti ilmoittaa kuolinpesälle tai perillisille, että luopuu testamentista. Toisaalta hän voi myös vastaanottaa testamentatun omaisuuden osittain.
Perintöoikeudelliset asiat voivat olla raskaita käsitellä. Tällöin jäämistöasioista perillä olevan kokeneen ammattilaisen apu voi ratkaista monta pulmaa. Osaava lakimiehemme löytää toimivan ratkaisun juuri sinun tilanteeseesi. Ota siis puhelin käteen ja soita!
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa