- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perintökaaressa asetetaan lähtökohdaksi, että kuolleen puolison omaisuuden perivät ensisijaisesti rintaperilliset eli kuolleen lapset. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat tilanteet, joissa rintaperillisiä ei ole tai he ovat kuolleet ennen perittävää. Leski perii vasta rintaperillisten jälkeen ja vain siinä tapauksessa, ettei muuta tarkoittavaa testamenttia ole laadittu.
Leskellä on kuitenkin oikeuksia kuolleen puolisonsa perinnönjaossa, vaikka hän ei olisikaan perillisasemassa. Leskellä on ensinnäkin oikeus pitää kuolinpesää jakamattomana hallussaan siihen saakka, kunnes joku kuolinpesän osakkaista esittää jakovaatimuksen. Leskellä on tämän hallintaoikeuden nojalla oikeus käyttää omaisuutta ja saada siitä koituva tuotto, mutta hän ei saa luovuttaa omaisuutta tai antaa sitä oman velkansa pantiksi. Hallintaoikeus ei ole sidottu avio-oikeuteen. Mikäli perittävän kuollessa puolisoilla oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta, leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta pitää pesää jakamattomana hallussaan.
Leskellä on lisäksi oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotinaan käyttämään asuntoon, mutta kuitenkin vain sillä edellytyksellä, ettei hänen omaan omaisuuteensa sisälly kodiksi sopivaa asuntoa. Vastaavasti yhteisessä kodissa oleva tavanomainen irtaimisto on jätettävä lesken hallintaan ja leski saa siihen käyttöoikeuden. Lesken oikeuksia on kuitenkin rajoitettu muun muassa siten, ettei leskellä ole oikeutta myydä edes kokonaan itse omistamaansa asuntoa ilman vainajan perillisten suostumusta, mikäli asuntoa on pidettävä puolisoiden yhteisenä kotina. Merkitystä ei tässä suhteessa ole sillä, kenelle omaisuus siirtyy perinnönjaon yhteydessä. Huomionarvoista on se, että lesken asemaa on pidettävä vahvana testamentinsaajaa kohtaan, mutta ei kuitenkaan pesän velkojia kohtaan. Vireillä oleva kanne asumus- tai avioerosta estää myös tämän lesken oikeuden toteutumisen.
Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava tilanteesta riippuen joko omaisuuden ositus tai vaihtoehtoisesti omaisuuden erottelu, jos puolisoilla oli avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto. Leskellä on oikeus vaatia ositusta tai oman omaisuutensa erottamista kuolinpesästä. Näin leskellä (joka ei ole perillisasemassa) on mahdollisuus irtautua kuolinpesästä jo ennen perinnönjaon toimittamista, mikäli hän niin haluaa. Mikäli leski on perillinen tai testamentinsaaja, hänellä on myös oikeus vaatia perinnönjakoa.
Leskelle on asetettu myös erityinen tilivelvollisuus. Hänen on tehtävä osituksen yhteydessä tili omaisuuden hallinnasta kuoleman jälkeiseltä ajalta ja huomioitava tilityksessään myös omaisuuden tuotto. Lesken tulee siis lähtökohtaisesti säilyttää laskut ja tiliotteet, jotta hän voi täyttää tämän velvollisuutensa. Tilintekovelvollisuus koskee vainajan omaisuuden lisäksi myös lesken omaa omaisuutta.
On huomattava, että lesken oikeuksia koskeva sääntely sisältää useita poikkeuksia. Pääsääntöjen soveltaminen ei olekaan mahdollista kaikkien tapausten kohdalla, vaan erilaisissa tilanteissa saatetaan päätyä erilaisiin lopputuloksiin eri sääntöjen soveltamisen kautta. Asiaan vaikuttavat seikat tulee myös arvioida tapauskohtaisesti. Usein on hyvä turvautua asiantuntevaan apuun.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa