- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Testamentilla perittävä voi määrätä omaisuutensa jaosta hänen kuolemansa jälkeen. Testamentti on keino, jolla voidaan antaa perintöä sellaiselle henkilölle, joka ei ole lainmukainen perillinen. Testamentti on siis perittävän tahdonilmaisu joka pannaan täytäntöön, jos se on mahdollista muiden oikeuksia loukkaamatta.
Se, onko testamentin saanut henkilö kuolinpesän osakas, on merkityksellinen kysymys, koska osakkaat ovat oikeutettuja osallistumaan kuolinpesää koskevaan päätöksentekoon. Kuolinpesän yhteishallinnossa kaikkiin merkityksellisiin päätöksiin tarvitaan jokaisen osakkaan suostumus. Testamentinsaajan osakasasema ratkeaa testamenttityypin mukaan. Testamentit voidaan jakaa sisältönsä perusteella yleistestamentteihin ja erityisjälkisäädöksiin.
Testamentinsaaja on kuolinpesän osakas ja kuuluu siten kuolinpesän hallintoon, jos kyseessä on yleistestamentti. Yleistestamentti tarkoittaa jälkisäädöstä, jolla perittävä testamenttaa jollekulle
- koko jäämistön,
- määräosan siitä, tai
- sen, mitä muiden testamenttimääräysten täyttämisen jälkeen jää jäljelle.
Yleistestamentinsaajan jälkeläinen on myös pesän osakas, jos hänellä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä ja testamentin ensisaaja on kuollut ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa ehti tulla voimaan.
Yleistestamentinsaajaa pidetään kuolinpesän osakkaana myös silloin, kun hänen oikeutensa on riidanalainen esimerkiksi sen vuoksi, että testamenttia ei pidetä pätevänä. Siihen asti, kunnes riidanalaisuus on ratkaistu, riidanalaisen yleistestamentin saajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kuolinpesän riidattomilla osakkailla.
Legaatti eli erityisjälkisäädös puolestaan antaa saajalleen :
- tietyn esineen omistusoikeuden (esinelegaatti)
- omaisuutta omistusoikeutta rajoitetummin oikeuksin (käyttö- tai tuotto-oikeustestamentti), tai
- tietyn arvomäärän (raha- eli velvoiteoikeudellinen legaatti)
Legaatinsaaja, toisin kuin yleistestamentinsaaja, ei ole kuolinpesän osakas. Testamentti on legaatti, vaikka sillä annettu käyttöoikeus koskisi koko jäämistöä.
Testamentin tekijä voi tehdä testamenttiin toissijaismääräyksen. Tällöin on kyse rajoitetusta omistusoikeustestamentista. Siinä testamentin tekijä on määrännyt toissijaissaajan, jolle testamentattu omaisuus menee ensisaajan jälkeen. Testamentin toissijaissaajat eivät ole testamentin tekijän kuolinpesän osakkaita, vaan vasta ensisaajan kuoltua hänen kuolinpesän osakkaita edellyttäen, että kyse on edellä mainitusta yleistestamentista.
Sillä, onko kyse yleis- vai erityistestamentista, riidattomasta vai riidanalaisesta testamentista, täydestä vai rajoitetusta omistusoikeustestamentista, on merkitystä selvitettäessä kuolinpesän osakkaita. Mikäli tarvitset apua testamentin tulkinnassa ja sen selvittämisessä, saako sen saaja osallistua kuolinpesän hallintoon, kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa