Minilex - Lakipuhelin

Mitä asiakirjoja kuolinpesän kiinteistökauppaan tarvitaan?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuolinpesän kiinteistökauppaan tarvitaan asiakirjoja, joilla selvitetään kuolinpesän osakkaat, kiinteistön omistusoikeus ja kaupan tekemiseen oikeutetut henkilöt. Keskeisiä asiakirjoja ovat perukirja liitteineen, mahdollinen Digi- ja väestötietoviraston vahvistus perukirjan osakasluettelosta sekä tarvittaessa testamentti, osituskirja, valtakirjat ja edunvalvontaan liittyvät lupapäätökset. Lisäksi tarvitaan kiinteistöä koskevia asiakirjoja, kuten lainhuutotodistus, rasitustodistus ja tiedot kiinteistön kunnosta. Kaupasta laaditaan kauppakirja, joka vahvistetaan kaupanvahvistajan läsnä ollessa, ellei kauppaa tehdä sähköisessä kiinteistönvaihdannan palvelussa. Ostaja hakee kaupan jälkeen lainhuutoa.
 

Miksi kuolinpesän kiinteistökauppaan tarvitaan enemmän asiakirjoja?

Kiinteistökaupassa myyjän oikeus luovuttaa kiinteistö on voitava osoittaa. Kuolinpesän myydessä kiinteistöä lainhuuto on usein edelleen vainajan nimissä, ja kuolinpesää edustavat lähtökohtaisesti sen osakkaat yhdessä (perintökaaren 18 luvun 2 §). Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, sitä edustaa yleensä pesänselvittäjä. Ostajan, välittäjän ja kaupanvahvistajan on siksi voitava todeta asiakirjoista, että kiinteistö kuuluu kuolinpesälle ja että kauppakirjan allekirjoittajilla on oikeus edustaa myyjää. Jos kuolinpesälle ei ole haettu lainhuutoa, ostajan lainhuutohakemuksessa on esitettävä tarvittava selvitys edellisen omistajan omistusoikeudesta (maakaaren 12 luvun 1 §:n 2 momentti).
 

Tarkistuslista 1: osakkaat ja pesän edustus

  • Perukirja liitteineen. Siihen merkitään osakkaat ja heidän sukulaisuutensa vainajaan (perintökaaren 20 luvun 3 §).
  • Digi- ja väestötietoviraston vahvistus perukirjan osakasluettelosta tai riittävä sukuselvitys. Sukuselvitys muodostuu vainajaa koskevista virkatodistuksista ja tarvittaessa muista sukulaisuussuhteita ja osakaspiiriä osoittavista asiakirjoista. Jos vainajan perillinen on kuollut, myös hänen oikeudenomistajansa on tarvittaessa selvitettävä.
  • Testamentti ja tieto sen tiedoksiannosta, jos testamentti vaikuttaa siihen, kuka on osakas tai kenelle kiinteistö kuuluu.
  • Avioehtosopimus sekä mahdollinen osituskirja tai omaisuuden erottelukirja, jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa. Leski voi olla kuolinpesän osakas ositukseen saakka avio-oikeutensa perusteella, perillisenä tai yleistestamentinsaajana (perintökaaren 18 luvun 1 §).
  • Valtakirjat niiltä, jotka eivät allekirjoita kauppakirjaa itse.
  • Digi- ja väestötietoviraston lupa kiinteistön myyntiin, jos alaikäistä tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa edunvalvoja ja luovutus edellyttää lupaa (holhoustoimilain 34 §:n 1 momentin 1 kohta).
  • Pesänselvittäjän määräys ja osakkaiden suostumus tai tuomioistuimen lupapäätös, jos pesä on pesänselvittäjän hallinnossa.
  • Jakokirja, jos pesä on jo osittain jaettu.
     

Tarkistuslista 2: kiinteistö

  • lainhuutotodistus, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote
  • kaavatiedot, rakentamista koskevat lupapäätökset ja rakennuspiirustukset sekä mahdolliset loppukatselmuspöytäkirjat
  • tiedot kunnosta: tehdyt korjaukset, havaitut vauriot, aiemmat kuntotarkastukset ja mahdollinen uusi kuntotarkastus
  • vuokra- ja käyttöoikeussopimukset, jos kiinteistöllä on niitä

Myyjän on annettava ostajalle hallussaan olevat saantokirjat, joita ostaja tarvitsee lainhuudon saamiseksi (maakaaren 2 luvun 12 §:n 2 momentti). Tällaisia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi vainajan aikaisemmat kauppakirjat, lahjakirjat ja perinnönjakokirjat. Ne kannattaa etsiä ajoissa, jotta ostajan lainhuudon hakeminen ei viivästy. Myös kiinteistön kuntoa koskevat asiakirjat on tärkeää selvittää, sillä kuolinpesän osakkaat eivät välttämättä tunne rakennuksen historiaa tai aiemmin tehtyjä korjauksia. Jos haluat juristin kokoavan kaupan asiakirjat, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kauppakirja ja ostajan lainhuuto

Kiinteistön kauppakirja on tehtävä kirjallisesti, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kauppa voidaan tehdä myös sähköisesti maakaaren mukaisessa kaupankäyntijärjestelmässä, jolloin kaupanvahvistajaa ei tarvita (maakaaren 2 luvun 1 §). Kaupanvahvistaja tarkastaa allekirjoittajien henkilöllisyyden ja kauppakirjan muotovaatimusten täyttymisen sekä varmistaa luovutuksen kohteen kiinteistötunnuksen kiinteistörekisteristä. Kaupanvahvistaja ei saa vahvistaa kauppaa, jos on selvästi perusteltua aihetta epäillä sen pätevyyttä (kaupanvahvistajalain 3 §). Perukirja, osakasselvitys, valtakirjat ja tarvittavat lupapäätökset kannattaa siksi toimittaa kaupanvahvistajalle jo ennen kaupantekoa.

Ostajan on haettava lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan tekemisestä (maakaaren 11 luvun 1 §). Varainsiirtovero on maksettava viimeistään lainhuutoa haettaessa (varainsiirtoverolain 7 §). Jos lainhuutohakemuksesta puuttuu tarvittavia selvityksiä esimerkiksi kuolinpesän osakkaista, valtakirjoista tai lupapäätöksistä, hakijaa voidaan pyytää täydentämään hakemusta. Hakemus voidaan myös jättää lepäämään tai hylätä, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät (maakaaren 12 luvun 2 ja 4 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittävätkö asiakirjanne ostajan lainhuutoa varten.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Mitä perukirjan osakasluettelon vahvistaminen tarkoittaa?

Digi- ja väestötietovirasto voi hakemuksesta vahvistaa perukirjan osakastiedot eli sen, että kaikki kuolinpesän osakkaat ja vainajan aviopuoliso on merkitty perukirjaan (perintökaaren 20 luvun 9 a §). Hakijana voi olla osakas, leski, pesänhoitaja, pesänselvittäjä, pesänjakaja tai testamentin toimeenpanija. Vahvistus edellyttää, että vainajalla oli kuollessaan kotikunta Suomessa ja että väestötietojärjestelmän tietojen tai muun saatavilla olevan selvityksen perusteella on perusteltua olettaa perukirjan osakastietojen olevan oikeat ja täydelliset. Vahvistuksesta tehdään merkintä perukirjan oikeaksi todistettuun jäljennökseen.

Vahvistuksella on kaksi keskeistä oikeusvaikutusta. Ensinnäkin vahvistettua perukirjaa pidetään esimerkiksi lainhuutoa haettaessa riittävänä selvityksenä kuolinpesän osakkaista, jollei asiassa muuta ilmene (perintökaaren 20 luvun 9 c §:n 2 momentti). Erillisiä sukuselvityksiä ei silloin yleensä tarvitse esittää. Toiseksi kuolinpesän puolesta tehty kiinteistökauppa voi sitoa myös perukirjasta puuttuvaa osakasta, jos kauppa on tehty vahvistettuun osakasluetteloon merkittyjen osakkaiden toimesta kuolinpesän ulkopuolisen ostajan kanssa eikä ostaja tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää puuttuvasta osakkaasta (perintökaaren 20 luvun 9 c §:n 1 momentti). Tämä suoja ei koske kauppaa, jossa ostaja on itse kuolinpesän osakas, eikä vahvistus korjaa esimerkiksi puutteellista valtakirjaa tai muita kaupan tekemiseen liittyviä toimivaltapuutteita.

Esimerkki: Vainajan perukirjasta puuttuu hänen aiemmasta liitostaan syntynyt poika, josta muut osakkaat eivät tienneet. Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut perukirjan osakasluettelon, ja siihen merkityt osakkaat myyvät talon kuolinpesän ulkopuoliselle ostajalle. Ostaja ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää puuttuvasta osakkaasta. Kauppa sitoo tällöin myös poikaa, eikä hän voi vaatia kiinteistöä takaisin pelkästään sillä perusteella, ettei häntä ollut merkitty perukirjaan.

 

Perunkirjoituksen määräajat

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei Verohallinto pidennä määräaikaa hakemuksesta (perintökaaren 20 luvun 1 §). Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uusia varoja tai velkoja, niistä on laadittava täydennys- tai oikaisuperukirja kuukauden kuluessa niiden ilmenemisestä (perintökaaren 20 luvun 10 §). Kiinteistön myynti on mahdollista myös ennen perunkirjoitusta, mutta silloin kuolinpesän osakkaat on selvitettävä muilla asiakirjoilla. Puutteellinen selvitys osakkaista voi viivästyttää ostajan lainhuudon saamista.
 

Erityistilanteet

Pesänselvittäjän hallinnossa kauppakirjan allekirjoittaa pesänselvittäjä kuolinpesän puolesta. Kaupanvahvistaja tarvitsee silloin tuomioistuimen päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä sekä joko osakkaiden kirjallisen suostumuksen, jonka kaksi esteetöntä henkilöä on todistanut oikeaksi, tai tuomioistuimen luvan myyntiin (perintökaaren 19 luvun 14 §).

Jos kuolinpesän osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa ja edunvalvoja edustaa häntä kiinteistökaupassa, kuolinpesän kiinteistön myyntiin tarvitaan lähtökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston lupa (holhoustoimilain 34 §:n 1 momentin 1 kohta). Jos edunvalvoja on esteellinen esimerkiksi siksi, että hän on itse saman kuolinpesän osakas ja hänen etunsa on ristiriidassa päämiehen edun kanssa, edunvalvojalle on määrättävä sijainen. Tarvittava lupapäätös ja mahdollinen sijaisen määräys on esitettävä ostajan lainhuutoa varten. Puuttuvat asiakirjat voivat viivästyttää lainhuutohakemuksen käsittelyä.

Valtakirjasta on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö, ja valtuuttavan osakkaan on allekirjoitettava se (maakaaren 2 luvun 3 §). Todistajia laki ei vaadi.

Esimerkki: Kuolinpesään kuuluvaa mökkiä ei ole jaettu 30 vuoteen, ja kaksi alkuperäisen vainajan lapsista on sittemmin kuollut. Koska kuolinpesä on edelleen jakamatta, kuolleiden lasten oikeuksia käyttävät lähtökohtaisesti heidän omien kuolinpesiensä osakkaat yhdessä. Kauppaa varten tarvitaan siksi myös kuolleiden lasten perukirjat ja tarvittavat selvitykset heidän kuolinpesiensä osakkaista. Kiinteistökaupan hyväksymiseen osallistuvia henkilöitä voi tällöin olla yli kymmenen.

 

Tavalliset puutteet

  • Perukirjasta puuttuu perillinen, esimerkiksi aiemmasta liitosta syntynyt lapsi.
  • Kuollut lapsi on merkitty, mutta hänen perillisiään ei ole selvitetty.
  • Valtakirjasta ei käy riittävän selvästi ilmi myytävä kiinteistö tai valtuutettu asiamies, tai siitä puuttuu valtuuttavan osakkaan allekirjoitus (maakaaren 2 luvun 3 §).
  • Lesken asema tai mahdollinen hallintaoikeus on jäänyt selvittämättä. Lesken oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan voi vaikuttaa kiinteistön myyntiin, vaikka leski ei olisi kuolinpesän osakas (perintökaaren 3 luvun 1 a §). Jos kiinteistöön kohdistuu perintökaaren 12 luvussa tarkoitettu käyttöoikeus, sen luovutus voi edellyttää käyttöoikeuden haltijan suostumusta (perintökaaren 12 luvun 6 §).
  • Alaikäisen osakkaan lupaa ei ole haettu.
  • Vainajan oma saanto on epäselvä, koska vanhaa kauppa- tai jakokirjaa ei löydy.
     

Mitä ostajan kannattaa tarkistaa?

Ostajan kannattaa pyytää nähtäväkseen perukirja sekä Digi- ja väestötietoviraston vahvistus perukirjan osakasluettelosta tai muu riittävä selvitys kuolinpesän osakkaista. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kaupan tekemiseen oikeutetut osakkaat osallistuvat kauppaan itse tai asianmukaisesti valtuutetun edustajan kautta. Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, on tarkistettava pesänselvittäjän toimivalta ja kiinteistön myyntiin tarvittavat suostumukset tai lupa. Kauppahinnan maksutavasta, vastaanottajasta ja maksamisajankohdasta on sovittava kauppakirjassa. Ostajan kannattaa varmistaa ennen maksamista, että kauppahinta suoritetaan henkilölle tai tilille, jolla on oikeus vastaanottaa maksu kuolinpesän puolesta. Jos et ole varma, onko myyjäpuolella oikeus myydä kiinteistö, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Milloin kuolinpesän kiinteistökaupassa tarvitaan juristia?

Juristi voi tarkistaa perukirjan, testamentin ja kuolinpesän osakaspiirin sekä avustaa tarvittaessa perukirjan osakasluettelon vahvistamisessa ja edunvalvontaan liittyvien lupien hakemisessa. Hän voi myös laatia valtakirjat ja kauppakirjan sekä auttaa selvittämään pitkään jakamattomana olleen kuolinpesän osakkaat ja kokoamaan tarvittavat asiakirjat. Juristin apu on erityisen hyödyllistä, jos kuolinpesä on ollut pitkään jakamatta, joku osakkaista asuu ulkomailla, osakkaiden välillä on erimielisyyksiä tai vainajan omistusoikeuden osoittavia asiakirjoja puuttuu.
 

Usein kysyttyä

Pitääkö kuolinpesän hakea lainhuuto ennen myyntiä?

Ei tarvitse. Kuolinpesän osakkaat voivat kuitenkin hakea kuolinpesälle selvennyslainhuudon, joka helpottaa osakkaiden selvittämistä kiinteistökaupan yhteydessä (maakaaren 11 luvun 6 §). Selvennyslainhuuto on vapaaehtoinen. Jos sitä ei ole haettu, ostajan lainhuutohakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset kuolinpesän osakkaista.

Kuka hankkii asiakirjat?

Myyjäpuoli eli kuolinpesän osakkaat tai heidän valtuuttamansa henkilö hankkii yleensä kuolinpesää ja kiinteistöä koskevat asiakirjat. Asiakirjojen hankkimisesta aiheutuvat kulut voidaan yleensä maksaa kuolinpesän varoista, kun ne liittyvät kuolinpesän yhteisen omaisuuden myyntiin. Kiinteistönvälittäjä voi hankkia tarvittavia rekisteriotteita toimeksiannon perusteella. Ostaja vastaa lainhuudon hakemisesta ja varainsiirtoveron maksamisesta.

Riittääkö vanha perukirja, jos osakas on kuollut sen jälkeen?

Ei yleensä riitä yksin. Jos kuolinpesän osakas on kuollut ennen kiinteistön myyntiä, hänen oikeuksiaan alkuperäisessä kuolinpesässä käyttävät lähtökohtaisesti hänen oman kuolinpesänsä osakkaat yhdessä. Siksi tarvitaan myös kuolleen osakkaan perukirja tai muu riittävä selvitys hänen kuolinpesänsä osakkaista.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa