- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, yleistestamentinsaajat ja yleensä myös leski osituksen toimittamiseen asti. Leskeä ei kuitenkaan lueta kuolinpesän osakkaisiin, jos puolisoilla oli avio-oikeuden poissulkeva avioehtosopimus. Tosin mikäli lesken hyväksi oli tehty yleistestamentti tai vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on leski kuolinpesän osakas avioehtosopimuksesta huolimatta. Toissijaiset perilliset ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Toissijaisten perillisten perimyksellä ensin kuolleen puolison omaisuus palautuu hänen omaan sukuunsa.
Varallisuudeksi lasketaan mm. rahavarat, kulkuvälineet, arvopaperit, kiinteistöomaisuus, immateriaalioikeudet ja osuus yhtiön varoista. Kun joku on "varaton", tarkoittaa tämä, että henkilön varat ovat pienemmät kuin hänen velkansa. Kuolinpesän osakkaan varattomuus voi nousta merkitykselliseksi seikaksi lähinnä tilanteissa, joissa kuolinpesän yksi osakas halutaan lunastaa ulos tai omaisuutta määrätään palautettavaksi kuolinpesään ennenaikaisen perinnönjaon jälkeen. Toisaalta kuolinpesän osakkaan varattomuus saattaa osoittautua merkitykselliseksi, mikäli kuolinpesä luovutetaan konkurssiin ja velkojat esimerkiksi hakevat perittävän elinaikaisten luovutusten takaisinsaantia tai perillinen nostaa lakiosan täydennyskanteen. Saattaa olla, että yksi osakas joutuu maksamaan pesänselvityskulut varattomien osakkaiden puolesta. Toisaalta kuka maksaa hautajais- ja pesänselvityskulut, jos kuolinpesä on varaton?
Kuolinpesän osakas on oikeutettu sekä esineelliseen että arvomääräiseen saamiseensa jäämistöstä. Hänet voidaan kuitenkin yleensä “maksaa ulos”, jos testamentissa ei oltu määrätty tiettyä omaisuutta osakkaalle ja jos kaikki osakkaat suostuvat menettelyyn. Yhden osakkaan ulosmaksaminen voi helpottaa kuolinpesän yhteishallinnon päätöksentekoa. Vähävarainen kuolinpesän osakas on käytännössä hyvin usein suostuvainen vaihtamaan esinekohtaisen perintöoikeutensa puhtaaseen rahaan, mikäli joku osakas haluaa tällaisen tarjouksen tehdä ja muutkin osakkaat siihen suostuvat. Pääsääntöisesti osakkaalle kuuluva osuus on kuitenkin esineellinen, eli jokainen osakas saa jokaisesta jäämistöön kuuluvasta esinelajista omaisuutta, ellei toisin sovita. Kysymys on tällöin sopimusjaosta. Toisin sanoen, mikäli osakkaalle B oli esimerkiksi testamentattu pyörä, jonka käypä arvo vainajan kuolinhetkellä on 500 euroa, voi osakas C lunastaa pyörän itselleen halutessaan käyvästä arvosta, jos B ja kaikki muut osakkaat siihen suostuvat. Käytännössä etenkin esineen käyvän arvon määrittäminen voi aiheuttaa riitaisuuksia.
Jos perinnönjako on tehty ennenaikaisesti loukaten velkojien saamisoikeuksia, voi velkoja vaatia omaisuuden palautusta kuolinpesään. Jollei kaiken omaisuuden palauttaminen ole tarpeen velkojen maksamiseksi, voi tuomioistuin velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarkoitetun rahamäärän. Varaton kuolinpesän osakas ei välttämättä noin vain pääse kuin koira veräjästä, vaikka varakkaampi kuolinpesän osakas maksaisikin summan. Maksanut osakas nimittäin saa varattoman osakkaan osuuden maksamisesta ns. regressioikeuden, jonka hän voi joko anteeksiantaa tai periä takaisin korkojen kera.
Jos rintaperilliselle tai muulle henkilölle on annettu vainajan elinaikana esimerkiksi lahja tai muu jäämistön laskennallisena lisäyksenä huomioonotettava etuus, voi se, jonka oikeutta lakiosaan on loukattu, nostaa lakiosan täydennyskanteen. Lakiosan täydennyskanne nostetaan omalla kuluriskillä silloin, kun jäämistön varat eivät riitä rintaperilliselle kuuluvan lakiosan katteeksi. Vastaajaksi haastetaan se, jolle luovutukset on tehty. Jos suosiolahjan tai ennakkoperintöä tms. saanut osakas on kuitenkin hukannut omaisuutta tuottamuksetta, maksaa hän täydennystä vain jäljelle jääneen omaisuuden arvon verran. Tällöin siis tutkitaan tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta erikseen. Mikäli hukkaaminen on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti, lakiosan täydennysvelvollisuus on pääsääntöisesti toteutettava täysimääräisesti. Eri asia on kuolinpesän konkurssi. Kuolinpesän konkurssissa esimerkiksi vainajan elinaikaisten omaisuudenluovutusten takaisinsaanti saattaa tulla kyseeseen, kun omaisuuden siirroilla on loukattu velkojien etua ja kuolinpesä on näiden luovutustoimien seurauksena tullut tosiasiallisesti maksukyvyttömäksi. Toisaalta jos pesän osakas, jolle varallisuutta on siirretty, on maksukyvytön ja kuolinpesäkin on varaton, konkurssimenettely pääsääntöisesti raukeaa, ellei joku velkojista ota konkurssimenettelyn kustannuksia vastattavakseen. Toisaalta velan perintä voi jatkua vielä ulosottomenettelyssäkin kuolinpesän konkurssin rauettua. Jos kuolinpesä on varaton, ei ennakollisia omaisuudenluovutuksia saanut osakas siis välttämättä noin vain vapaudu velkavastuustaan, vaikka hänellä ei enää olisikaan saamaansa omaisuutta hallussaan.
Jos sekä kuolinpesän ainoa osakas että kuolinpesä itsessään ovat varattomia, herää kysymys, kenen lompakosta kustannetaan vainajan hautaamis- ja perunkirjoituskulut? Lain mukaan tällöin on käännyttävä vainajan viimeisen kotipaikkakunnan puoleen. Tällöin on huomioitava, että kotikunta maksaa pääsääntöisesti varattoman kuolinpesän pesänselvityskulut vain kohtuuteen asti. Jos rahaa on tuhlailtu hautajaiskuluihin, ei ole varmaa, että kunta kaikilta osin kustantaisi nämä kulut.
Kuolinpesän varattoman osakkaan kannattaa olla tarkkana oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa kanssa, jottei joudu entistä suurempaan liemeen maksuvaikeuksien edessä. Pesänselvityskulutkin näet maksavat. Lakiosan täydennyskanteen nostaminen saattaa vaatia asiantuntijan apua. Varmista, ettei lompakkoasi rasiteta turhaan perinnönjaossa ja saat sen omaisuuden käsiisi, mikä sinulle laillisesti kuuluu. Käänny siis lakimiehemme puoleen!
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa