- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän hoitajan valtuudet riippuvat siitä, minkälainen pesänhoitaja on kyseessä. Jos kyseessä on yhteishallinto eli osakkaat yhdessä hallinnoivat kuolinpesää, on osakkaiden yhteistuumin hallittava ja hoidettava kuolinpesää. Tähän kuuluvat vainajan omaisuuden tosiasiallinen hoitaminen ja muut toimenpiteet, joita kuolinpesästä huolehtimiseen kuuluu.
Osakas, joka ottaa kuolinpesän omaisuuden hallintaansa ennen muita osakkaita muodostaa väliaikaisen hallinnon. Tämä tarkoittaa, että osakas tai useampi osakas hoitaa kuolinpesää väliaikaisesti ennen kuin muut osakkaat tulevat hallinnoimaan kuolinpesää. Kyseessä olevan valiäikaisen hallinnon aikaiset valtuudet ovat vähäiset, koska väliaikaisen hallinnon tehtävä on ensisijaisesti varallisuuden säilyttäminen, kun taas varsinaisessa yhteishallinnossa voivat osakkaat sopia kuolinpesään kuuluvan liiketoiminnan lopettamisesta tai jatkamisesta eli kuolinpesästä laajemmin. Olennnaisena asiana tähän kuuluu se, että osakkaat voivat päättää pitävänsä kuolinpesän jakamattomana.
Kuolinpesä voi myös kotimaisessa oikeusjärjestelmässä olla jakamattakin. Tästä seuraa, että omaisuuden hoitajan rooli voi vaihdella paljonkin erilaisten kuolinpesien kesken. Esimerkiksi osakkaat voivat sopia, että yksi osakkaista toimii käytännössä kuolinpesän hoitajana. Osakkaat voivat sopia kuolinpesän hoitajasta varsin vapaasti. Jos pesällä on pesänselvittäjä, on hänellä yksinomainen oikeus pesän hallintoon ja osakkaat voivat puuttua kuolinpesän hallintoon rajoitetummin. Pesänselvittäjän pääasiallinen tarkoitus on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää suhteessa kolmansiin ja tämä valtuutus rajoittaa osakkaiden oikeuksia ja se sulkee pesänhallinnosta pois kaikki muut. Hän voi vapaasti myydä pesässä olevaa irtainta omaisuutta. Pesänselvittäjän tulisi kuitenkin tiedustella osakkaiden mielipidettä. Jotkin asiat eivät kuulu pesänselvittäjän yksinomaiseen valtuuteen, kuten kiinteän omaisuuden luovuttaminen ja panttaus. Pesänselvittäjä voi kuolinpesän hoitajana jatkaa esimerkiksi liiketoimintaa. Pesänselvittäjän on maksettava velat ja muut korvaukset niin, että pesä tulee jakokelpoiseksi.
Pesänjakajan tarkoituksena on jakaa kuolinpesä, jolloin hänen toimintansa eroaa suhteessa osakkaiden sopimusperusteiseen kuolinpesän hoitajaan ja pesänselvittäjään. Pesänjakajalla ei ole yleistä hallintovaltuutta, jolloin hänen mahdollisuutensa esimerkiksi ajaa kannetta ovat rajoittuneemmat kuin pesänselvittäjällä. Suomen oikeusjärjestys tuntee myös testamentin toimeenpanijan, jolla on pesänselvittäjään suhteessa samanlainen valtuutus. Tämä on riippuvainen testamenttiin kirjoitetusta valtuutuksesta.
Kuolinpesän varallisuus vaikuttaa siihen, minkälainen hoitajan rooli on. Lakimiehiltämme voit tiedustella ja kysyä lisää koskien pesänhoitoa ja sitä, mikä olisi omaan tilanteeseesi paras mahdollinen ratkaisu.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa