- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi rintaperillinen, leskeä suojataan siten, että hän saa jakamattoman hallintaoikeuden jäämistöön. Leskellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan myös silloin, kun ensiksi kuollut puoliso on tehnyt testamentin omaisuudestaan muun saajan kuin lesken hyväksi. Jos rintaperillinen tai yleistestamentin saaja vaatii pesänjakoa, kaventuu lesken hallintaoikeus vähimmäissuojaksi eli oikeudeksi hallita tietyin edellytyksin puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä tai muuta jäämistöön kuuluvaa kodiksi sopivaa asuntoa ja tavanmukaista asuntoirtaimistoa.
Lesken oikeus pitää kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana hallinnassaan ei ole riippuvainen avioliiton kestosta tai siitä, oliko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avoleskellä ei tätä hallintaoikeutta ole silloinkaan, kun avopuolisoilla on yhteinen lapsi.
Lesken hallintaoikeus tarkoittaa eloon jääneen puolison oikeutta käyttää ensiksi kuolleen puolison omaisuutta ja saada itselleen sen tuotto, esimerkiksi korkotulot. Leski ei kuitenkaan saa ilman erityistä syytä myydä, muuten luovuttaa eteenpäin tai hävittää kyseistä omaisuutta taikka pantata sitä omasta velastaan. Leskellä ei myöskään ole oikeutta testamentata omaisuutta, johon hänen hallintaoikeutensa kohdistuu. Lesken oikeus hallita omaisuutta jakamattomana ei tee leskestä kuolinpesän osakasta. Leskellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan myös silloin, kun hän on leskeksi jäätyään solminut uuden avioliiton. Toisin sanoen uusi avioliitto ei lakkauta lesken jakamatonta hallintaoikeutta jäämistöön.
Eloonjääneen puolison oikeus hallita omaisuutta jakamattomana ei vaikuta rintaperillisen oikeuteen vaatia perinnönjakoa lesken eläessä. Jokaisella rintaperillisellä ja tämän sijaan tulevalla perillisellä on itsenäinen oikeus vaatia jakoa. Tämä oikeus kuuluu myös yleistestamentin saajille. Jakovaatimus kaventaa lesken hallintaoikeuden lesken vähimmäissuojaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus saada vähimmäissuojana hallintaansa jäämistöön kuuluva puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jollei lesken omaan omaisuuteen sisälly asumiseen sopivaa asuntoa. Lesken hallintaan on aina jätettävä tavanomainen asuntoirtaimisto. Lesken vähimmäissuojan ulkopuolelle jää asunto, jonka omistaa edes osittain kolmas osapuoli.
Leski voi halutessaan luopua hallintaoikeudestaan. Luopumistahdonilmaisu voidaan antaa joko perittävän eläessä tai vasta tämän kuoltua. Luopumiset ovat päteviä riippumatta siitä, suoritetaanko leskelle korvausta luopumisen johdosta vai ei. Lesken oikeus hallita omaisuutta jakamattomana lakkaa, kun leski kuolee.
Kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen, mikäli lesken hallintaoikeuteen liittyvät asiat askarruttavat.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa