- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Teoriassa on mahdollista antaa kuolinpesästä lahja sen osakkaiden piirin ulkopuolelle, mutta käytännössä kuolinpesän hallinnointia koskevat säännöt tekevät tästä erittäin vaikeaa. Tässä artikkelissa ei käsitellä lahjan antamista kuolinpesästä pesän osakkaalle, sillä tällainen lahjoittaminen katsotaan pesän varojen jakamiseksi ja se vähentää lahjansaajan perintöosuutta.
Kuolinpesä on vainajalta jäljelle jäänyt omaisuus eli varat ja velat. Kuolinpesä muodostuu välittömästi vainajan kuoleman jälkeen. Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö, joten sillä ei ole osakkaistaan erillisiä omistuksia, oikeuksia tai velvollisuuksia. Kyseessä on oikeastaan vain väliaikainen oikeudellinen järjestely (yhteishallintotila), jonka tarkoituksena on mahdollistaa vainajan omaisuuden jakaminen. Vainajan omaisuus jaetaan
- joko tämän tahdon mukaisesti testamentin perusteella
- tai lain mukaan, eli kuten perintökaaressa säädetään.
Jos kuolinpesässä on enemmän velkaa kuin varoja, tarkoituksena on kyseisten velkojen mahdollisimman täysimääräinen maksaminen. Perilliset eivät luonnollisesti saa mitään tällaisessa tilanteessa. Kuolinpesä lakkaa olemasta sitten, kun siitä loppuu varat.
Kuolinpesän hallinnoiminen käsittää kaikki jäämistöomaisuuden selvittämisen, hoitamisen, säilyttämisen ja kartuttamisen kannalta tarpeelliset toimet. Kuolinpesässä täytyy saada päätöksiä aikaan esimerkiksi
- perittävän saamisoikeuksien perimisestä (jos vainaja oli lainannut rahaa joillekin),
- perittävän velkojen maksusta (jos vainaja oli lainannut rahaa joiltakin),
- perittävän kiinteistöön kohdistuvan vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja
- kuolinpesään kuuluvan omaisuuden myymisestä.
Hallinnoimiseen liittyvien päätösten tulee perustua kuolinpesän osakkaiden yksimielisyyteen. Tämä yksimielisyyteen perustuva kuolinpesän hallinnointi toimii yleensä hyvin pienissä kuolinpesissä, joissa osakkaina ovat vain perittävän leski ja heidän yhteiset rintaperillisensä. Yksimielisyyden vaatimus saattaa kuitenkin lamaannuttaa pesän päätöksenteon, jos osakkaat ovat riitaisia tai jos heitä on todella paljon.
Koska lahjoitus on oikeustoimena kuolinpesän omaisuuden säilyttämiseen tähtäävän luonteen vastainen, kuolinpesät toimivat varsin harvoin lahjoittajina. Lahjan antaminen kuolinpesästä osakkaiden piirin ulkopuolelle on kuitenkin periaatteessa mahdollista, jos osakkaat pääsevät tällaisesta päätöksestä yksimielisyyteen. Kuolinpesän osakkaat saattavat esimerkiksi haluta lahjoittaa pesän omaisuutta hyväntekeväisyyteen tai järjestölle, joka edistää jotakin heille ja perittävälle tärkeää asiaa. Jos muuta ei sovita, tällainen lahjoitus vähentänee kaikkien osakkaiden perintöosuuksia samassa suhteessa. Tämä voidaan ajatella niinkin, että lähtökohtaisesti kukin osakas lahjoittaa erikseen murto-osaisen osuutensa lahjoitettavasta omaisuudesta silloin, kun hän antaa hyväksyntänsä lahjoituksen tekemiselle pesän omaisuudesta. Toki osakkaat voivat sopia myös esimerkiksi niin, että lahjoitus tehdään vain yhden tai vain joidenkin osakkaiden osuuksista. Lisäksi jokainen osakas voi tietysti aivan vapaasti lahjoittaa oman osuutensa kuolinpesästä, eikä tähän tarvita muiden osakkaiden hyväksyntää. Tällöin lahjansaaja tulee lahjanantajan sijaan kuolinpesän osakkaaksi.
Riitaisiin tai runsasosakkaisiin kuolinpesiin määrätään yleensä pesänselvittäjä. Pesänselvittäjän määräämistä tulee aina vaatia käräjäoikeudelta ja oikeus tällaisen vaateen esittämiseen on osakkailla ja tietyillä muilla henkilöillä. Pesänselvittäjä
- selvittää, mitä omaisuutta kuolinpesään kuuluu ja onko pesällä velkaa,
- ottaa jäämistöomaisuuden haltuunsa,
- maksaa kuolinpesän velat ja määrää pesän omaisuudesta velkojen maksuun tarvittavien varojen hankkimiseksi (voi mm. myydä irtainta omaisuutta, mikäli tämä tarpeen)
- kantaa ja vastaa tuomioistuimessa pesän puolesta,
- saattaa jäämistön jakokuntoon, sekä
- jakaa kuolinpesän omaisuuden sen osakkaille testamentin ja/tai perintökaaren mukaisesti.
Lahjan antaminen kuolinpesästä osakaspiirin ulkopuolelle on selvästi näiden pesänselvittäjän lakimääräisten tehtävien ulkopuolella. Näin ollen on epätodennäköistä, että pesänselvittäjä ehdottaisi, että kuolinpesä tekisi tällaisen lahjoituksen. Jos pesänselvittäjä lahjoittelee pesän omaisuutta pois ilman osakkaiden suostumusta, hän rikkoo laissa säädettyjä velvollisuuksiaan ja joutuu varmasti korvaamaan osakkaille aiheuttamansa vahingot eli kuolinpesän omaisuuden vähentymisen. Lisäksi osakkaat luultavasti erottavat pesänselvittäjän mahdollisimman nopeasti tällaisessa tilanteessa.
Jos jäit kaipaamaan lisätietoja jostain tässä artikkelissa sivutusta asiasta (esimerkiksi siitä, keitä kuolinpesän osakkaat oikeastaan ovat), Minilex.fi-sivustolta löydät runsaasti selventäviä oikeudellisia artikkeleita eri aiheista. Jos tilanteesi on monimutkainen, on suositeltavaa ottaa suoraan yhteyttä lakimiehiimme, jotka antavat mielellään juuri Sinun olosuhteisiisi räätälöityjä oikeudellisia neuvoja.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa