- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pesänselvittäjä on tuomioistuimen hakemuksesta tehtäväänsä määräämä henkilö, joka hallinnoi kuolinpesän omaisuutta. Hän pyrkii määrittämään pesään kuuluvat varat ja velat sekä saattamaan pesän jakokuntoon. Pesänselvittäjän toimittamaansa selvitystä kutsutaan virallisselvitykseksi. Pesänselvittäjälle on laissa säädetty laajat valtuudet tehtävänsä hoitamiseen, joiden puitteissa hän voi muun muassa tehdä erinäisiä kuolinpesää koskevia päätöksiä. Koska virallisselvityksen käynnistäminen lopettaa pesän yhteishallinnon, eivät osakkaat voi selvityksen kestäessä edes yksimielisesti päättää kuolinpesän asioista, vaan päätösvalta on pesänselvittäjällä. Pesänselvittäjän on kuitenkin tietyissä kysymyksissä myös tiedusteltava osakkaiden mielipidettä, jos se hankaluudetta käy päinsä. Pesänselvittäjän hallinnosta voi valittaa nostamalla moitekanteen pesänselvittäjän tekemän lopputilityksen jälkeen. Lisäksi pesänselvittäjän päätökseen velkojen maksamiseen liittyen voi tietyissä tilanteissa hakea muutosta.
Pesänselvittäjä voi siis tehdä päätöksen kuolinpesän muiden velkojen kuin pesänselvitysvelkojen maksusta, jos hän ei onnistu sopimaan siitä velkojien kanssa. Sopimus tai päätös tehdään siinä tapauksessa, että on syytä epäillä, etteivät pesän varat riitä velkojen maksuun. Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, jonka kopio hänen tulee luovuttaa osakkaille ja velkojille. Pesän osakas tai velkoja voi vaatia päätöksen muuttamista vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelta kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Pesänselvittäjä voi myös itse oikaista päätöstään tekemällä uuden päätöksen, jos huomaa aiemman päätöksen virheelliseksi.
Pesänselvittäjän on hallintonsa lopussa toimitettava tilitys. Lopputilityksen jälkeen osakkaat ja muut, joiden oikeus riippui selvityksestä, voivat moittia pesänselvittäjän hallintoa kolmen vuoden kuluessa. Moitekanteeseen on käytännössä yhdistettävä vahingonkorvausvaatimus pesänselvittäjää vastaan, sillä varsinaisia muita oikeusseuraamuksia ei tuomioistuin voi moitteen johdosta määrätä, vaikka pesänselvittäjä olisikin menetellyt moitittavasti.
Osakkailla on myös muita tapoja kontrolloida pesänselvitystä. He voivat esimerkiksi yksimielisesti pyytää pesänselvittäjän vapauttamista tehtävistään. Mahdollista on myös hakea tuomioistuimelta määräystä siitä, että pesänselvittäjän on annettava väliselonteko hallinnostaan. Lisäksi pesänselvittäjän luvanvaraiset toimet kuten kiinteistön myynti voidaan tuomita pätemättömiksi, jos osakas niitä kanteella kuuden kuukauden kuluessa moittii eikä lupaa toimeen ollut myönnetty. Pesänselvittäjää ei tule sekoittaa pesänjakajaan. Pesänselvittäjän päätöksillä on harvoin yhtä merkittäviä seurauksia kuin pesänjakajan päätöksillä, sillä tavoitteena on ainoastaan pesän jakokuntoon saattaminen. Siksi pesänselvittäjän vahingonkorvausvelvollisuus useimmiten riittää osakkaiden oikeusaseman turvaamiseen, eikä varsinaisia päätöksiä ole tarpeen saada muutettua.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa