- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perintökaaren 23. luku (Perinnönjaosta) sääntelee kuolinpesän varojen jakamista. Kuolinpesä on vainajan perillisten yhteishallintotila, jonka viimekätisenä tavoitteena on pesään kuuluvien varojen jakaminen perillisille (kun vainajalta jääneet velat on ensin varoista maksettu) tai vainajan velkojen maksaminen niin suuressa määrin kuin mahdollista (jos pesän varat eivät riitä kaikkien velkojen täysimääräiseen maksamiseen). Kuolinpesän hallinnon tehtäviin kuuluu
- pesän selvittäminen (eli tiedon hankkiminen kaikista siihen kuuluvista varoista ja veloista),
- pesän selvittämisessä ilmenneiden pesän velkojen maksaminen ja
- jos pesässä on varoja jäljellä tässä vaiheessa, niiden jakaminen kuolinpesän osakkaille.
Kuolinpesän varojen jakaminen on kiellettyä, jos pesällä on vielä maksamattomia velkoja. Mikäli pesän hallinto on asettanut kaikkien jäljellä olevien velkojen maksamiseen riittävät varat erityiseen hoitoon, perinnönjako voidaan kuitenkin suorittaa maksamattomista veloista huolimatta.
Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, aviopuolisoiden omaisuuden ositus toimitetaan aina ennen perinnönjakoa. Ositusta ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos puolisoilla oli avio-oikeuden kaikissa tilanteissa poissulkeva avioehtosopimus. Tällöin ennen perinnönjakoa täytyy kuitenkin toimittaa omaisuuden erottelu, jottei elossa olevan puolison omaisuutta vahingossa jaettaisi.
Jos kuolinpesä on käräjäoikeuden päätöksellä määrätty pesänselvittäjän selvitettäväksi ja jaettavaksi, perinnön jakamiseen ei voida ryhtyä ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen. Sama sääntö pätee myös silloin, kun pesää hoitaa testamentin toimeenpanija.
Kuolinpesän varat voidaan jakaa osakkaiden haluamalla tavalla, jos he pääsevät tällaisen jaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällaista sopuisaa jakoa kutsutaan sopimusjaoksi tai sovintojaoksi. Sovintojaossa osakkaiden sopimisvapaus on todella laaja: he saavat sopia jaosta jopa tasajaon periaatteesta poikkeavasti. Osakkailla ei kuitenkaan ole näin laajaa sopimisvapautta, mikäli joku osakkaista on alaikäinen tai muuten vajaavaltainen taikka ulosotossa. Vajaavaltaisten osakkaiden etuja pitää olla valvomassa edunvalvoja. Lisäksi sopimusjaosta täytyy aina laatia määrämuotoinen jakokirja.
Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät saavuta yhteisymmärrystä pesän varojen jakamisesta, jaon suorittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Tällaista perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi. Toimitusjaon menettely on tarkoin säännelty perintökaaressa: pesänjakajan tulee
- määrätä jakotilaisuuden aika ja paikka täsmällisesti,
- kutsua kaikki osakkaat tähän tilaisuuteen,
- pyrkiä sovinnollisen jakopäätöksen saavuttamiseen ja
- laatia jaosta määrämuotoinen jakokirja.
Pesänjakajan suorittaman jaon toimittamista voi hakea
- kuka tahansa kuolinpesän osakkaista (yksinkin),
- pesän osakkaan ulosmittausvelkoja tai
- pesäosuuden luovutuksensaaja.
- Toimitusjako on myös lähtökohtainen vaihtoehto silloin, kun jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu.
Se, millä perusteella kukin kuolinpesän osakas mitäkin omaisuutta pesää jaettaessa saa, määräytyy laillisen perimysjärjestyksen ja/tai testamentin perusteella. Pääsääntönä on tällöin tasajaon periaate: kaikille samassa perillisryhmässä oleville perillisille kuuluu yhtä suuri osa perinnöstä. Lähtökohtaisesti jokaiselle osakkaalle tulisi jakaa osansa kaikenlaisesta pesään kuuluvasta omaisuudesta. Jos pesään kuuluu esimerkiksi tilirahaa, metsää ja tavaroita, täytyy kunkin perillisen perintöosuuteen myöskin kuulua osa rahoista, osa metsäalasta ja osa tavaroista.
Jotkin omaisuustyypit, kuten kotina käytetyt asunnot, eivät ole kovin helposti osiin jaettavissa. Tällainen omaisuus tulisikin lähtökohtaisesti osoittaa kokonaisuudessaan yhdelle osakkaalle. Muiden osakkaiden osuuksia kompensoidaan tällöin suuremmalla osuudella muunlaista omaisuutta. Jos muuta omaisuutta ei kuitenkaan riitä hyvin arvokkaan perintöobjektin kompensoimiseen, tämä perintöobjekti (kuten asunto) on myytävä ja siitä saatu myyntivoitto on jaettava perillisten kesken.
Perinnön jakamisessa
- määritetään ensin kunkin perillisen suhteellinen jako-osuus (esim. ¼),
- sitten lasketaan kunkin perillisen arvomääräinen jako-osuus kuolinpesän varojen määrän ja suhteellisen arvo-osuuden avulla (esim. ¼ suhteellinen arvo-osuus x 1000000 euron jäämistö= 250000 euron arvomääräinen jako-osuus), sekä
- lopuksi suoritetaan todellinen jako, jossa kukin perillinen saa kuolinpesästä varoja arvomääräistä jako-osuuttaan vastaavan määrän (yksi perillinen voi esimerkiksi saada 100 000 euroa tilirahaa, 149 000 euron arvosta metsäomistuksia ja 1 000 euron arvosta tavaroita eli yhteensä 250 000 euron arvosta omaisuutta).
Jaettavien varojen arvo määritetään niiden jakohetken käyvän markkinahinnan mukaisesti.
Minilex.fi -sivuston muista artikkeleista löydät lisää oikeudellista tietoa. Jos Sinulla on mielessä vaikea tai yksityiskohtainen kysymys lakiasioihin liittyen, ota yhteyttä lakimiehiimme. He auttavat Sinua mielellään.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa