- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesä muodostuu vainajan varallisuudesta, eli hänen varoistaan sekä veloistaan. Koska vainaja ei voi vallita omaisuuttaan, kuolinpesään on asetettava tästä tehtävästä vastaava taho. Usein kuolinpesän varallisuus on kuolinpesän osakkaiden hallinnassa. Tällöin sanotaan, että kuolinpesässä on osakkaiden yhteishallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluu kuolinpesän selvittäminen, mikä tarkoittaa velkojen maksamista ja muiden velvoitteiden (kuten sähkösopimusten, liittymien ym.) lakkauttamista. Jos perittävältä jää vain yksi perillinen ja hän ottaa perinnön vastaan, selvitysvastuu on luonnollisesti hänellä. Mikäli oikeudenomistajia on useampia, he ovat yhdessä jäämistöön oikeutettuja, jolloin syntyy yhteishallintosuhde. Kuolinpesän yhteishallinto tarkoittaa tiettyjen henkilöiden yhteistoimintaa hallinnoitaessa jäämistöomaisuutta ensisijaisesti selvitystarkoituksessa. Muita hallintomuotoja ovat muun muassa pesänselvittäjän hallinto sekä sopimukseen perustuva yhteishallinto. Kuolinpesää voidaan kutsua myös jakamattomaksi kuolinpesäksi niin kauan kuin perinnönjako on toimittamatta.
Kuolinpesä selvitetään jakokuntoon perittävän kuoleman ja perinnönjaon välisenä aikana. Jos selvitysmalliksi on päätetty valita osakkaiden yhteishallinto, jokaisella kuolinpesän osakkaalla on jäämistöosuutensa suuruudesta riippumaton oikeus osallistua yhteishallintoon, joka lopullisesti puretaan perinnönjaossa. Kuolinpesän yhteishallinto on nimensä mukaisesti yhteisesti päättämistä. Päätöksiä ei siten tehdä enemmistöperiaatteen mukaisesti. Yhteishallinnon aikana päätetään muun muassa omaisuuden tosiasiallisesta hoitamisesta, saamisten perimisestä, velkojen maksusta, perittävän solmimien vuokrasopimusten irtisanomisesta, omaisuuden luovuttamisesta ja julkisen haasteen ottamisesta velkojille. Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän hoidettavana, hän huolehtii samoista velvoitteista.
Omaisuudesta disponoiminen edellyttää kaikkien osakkaiden yhteistä päätöstä. Tämä koskee niin luovutus-, vuokraus- kuin esimerkiksi omaisuuden panttaustoimenpiteitäkin. Koska kuolinpesän hallinnolla on pääsy kaikkiin vainajan varoihin, on äärimmäisen tärkeää, että niiden käytöstä päätetään kaikkien osakkaiden yhteisellä päätöksellä. Jonkun osakkaan on siis vainajan kuoltua kutsuttava koolle tai ainakin annettava tieto kuolintapauksesta muille osakkaille, jotta he voivat käyttää heille kuuluvaa päätösvaltaa. Tällainen osakas on yleensä vainajan lähiomainen, kuten lapsi tai puoliso.
Jos kuolinpesän puolesta tehtävään päätöksentekoon on osallistunut vain osa osakkaista, oikeustoimi on tehoton siihen osakkaaseen nähden, joka ei ole ollut oikeustoimessa osallisena. Passiivisena pysyminen ei kuitenkaan luo osakkaalle tällaista suojaa. Siten on syytä toimittaa tiedoksiannot, kutsut ynnä muut asiakirjat todisteellisesti kaikille osakkaille.
Toimenpiteitä, jotka eivät ”siedä viivytystä” on mahdollista suorittaa kanssaperillisten mielipidettä kuulematta, poikkeuksellisissa oloissa toimeen voi ryhtyä muukin henkilö kuin pesän osakas. Kiireellisillä toimenpiteillä on tarkoitettu omaisuuden arvonalennuksen tai omaisuutta uhkaavan vahingoittumisen tai tuhoutumisen estämiseksi tarvittavia toimia. Tällöin suostumus muilta osakkailta on kuitenkin saatava ensi tilassa.
Osakkaat voivat myös yhdessä ja yhteisellä päätöksellä tehdä sopimuksen siitä, miten kuolinpesää hallitaan. Tällaiseen sopimukseen tulee kuitenkin saada kaikkien osakkaiden suostumus. Riitaisissa tapauksissa ei liene muuta vaihtoehtoa kuin hakea kuolinpesää pesänselvittäjän hallintoon.
Lakimiehemme avustavat kuolinpesän hallintoon liittyvissä tilanteissa ja ongelmatilanteissa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa