- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän yhteishallintosopimuksen tarkoituksena on sopia, miten jäämistöä hoidetaan. Sopimus kannattaa tehdä jo ennen perunkirjoitusta, mahdollisimman pian kuolemantapauksen jälkeen. Miten se sitten tehdään? Entä miksi se kannattaa tehdä?
Kuolinpesän omaisuuteen liittyvien tehtävien selväpiirteinen jako kannattaa, jottei jokin tehtävistä jää kokonaan hoitamatta vain siksi, että sitä ei kukaan huomannut hoitaa ennen kuin oli liian myöhäistä. Tällainen tilanne voisi olla vaikkapa saatavan vanhentuminen. Yhteishallintosopimuksen teko on melkoisen suotavaa. Sinun ei kannata odottaa perunkirjoitukseen asti.
Yhteishallintosopimusta eivät koske muotomääräykset. Vapaamuotoinen sopimus kuolinpesän yhteishallinnon järjestämisestä on siten lain mukaan sallittu. Sopimus on pätevä niin suullisesti kuin kirjallisestikin tehtynä. Erityistapauksissa se voi syntyä myös "hiljaisesti" osakkaiden käyttäytymisen perusteella, ilman heidän nimenomaista tahdonilmaisuaan. Kuolinpesän yhteishallintoa koskeva sopimus on kuitenkin suositeltavaa laatia aina kirjallisesti epäselvyyksien ja kuolinpesän osakkaiden keskinäisen nokkapokan välttämiseksi. Se, mitä osakkaat ovat kuolinpesän yhteishallintoa koskevassa sopimuksessa tarkoittaneet sovitun, on nimittäin voitava näyttää myöhemmin toteen, mikäli riitaisuuksia ja epäselvyyksiä ilmenee. On esimerkiksi viisasta määritellä nimenomaisella kirjallisella sopimuslausekkeella, mihin A valtuutetaan ja mihin ei.
Yhteishallintosopimus voi olla joko hyvin yksityiskohtainen tai toisaalta hyvinkin yleisluontoinen toteamus, kuten, että ”Me, X:n kuolinpesän osakkaat, valtuutamme yksimielisesti A:n hallinnoimaan kuolinpesää kaikkien osakkaiden puolesta”.
Kuolinpesän yhteishallintosopimus voidaan määrätä olemaan voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Käytännössä tarve määräaikaiselle sopimukselle voi syntyä esimerkiksi, jos leski rintaperillisineen ei halua jakaa jäämistöomaisuutta siihen liittyvien tunnesiteiden vuoksi. Voi olla mukavampi ajatus, että esimerkiksi suvun metsä- tai maatilaa ei pilkota jokaiselle kuuluvaan pieneen siivuun, vaan sovitaankin, että lykätään jako myöhemmäksi. Toisaalta kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi milloin hyvänsä tehdä jakamattomasta kuolinpesästä jakovaatimuksen. Huomionarvoista kuitenkin on, että perunkirjoitus on pääsääntöisesti tehtävä aina kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, myös, vaikka jäämistöä ei aiottaisi tosiasiallisesti heti jakaa.
Ellei kuolinpesän yhteishallintoa koskevasta sopimuksesta muuta ilmene, sen katsotaan käsittävän kaiken kuolinpesään kuuluvan omaisuuden.
Toistaiseksi voimassa oleva kuolinpesän osakkaiden yhteishallintosopimus voidaan irtisanoa milloin hyvänsä. Tällöin irtisanominen astuu voimaan kolmessa kuukaudessa irtisanomisesta, elleivät osakkaat ole muuta sopineet. Kuka hyvänsä kuolinpesän osakkaista voi hakea yhteishallintosopimuksen irtisanomista. Toisaalta, jos alunperin oli solmittu määräaikainen yhteishallintosopimus, jota on kuitenkin jatkettu määräajan päättymisen jälkeen, sovelletaan siihenkin kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Sen sijaan määräajaksi solmittu kuolinpesän yhteishallintosopimus voidaan lakkauttaa ns. ”etuajassa” vain kuolinpesän osakkaan nostamalla kanteella. Perusteena on tällöin yhteishallintosopimuksen solmimiseen ratkaisevasti vaikuttaneissa olosuhteissa solmimishetken jälkeen tapahtunut olennainen muutos. Määräaikainen yhteishallintosopimus voidaan lakkauttaa muulloinkin, mikäli siihen on erityisiä syitä.
Harva haluaa ryhtyä vääntämään perintöosuudestaan oikeudessa jälkikäteen. On toivottavaa hoitaa kuolinpesän asiat kerralla kuntoon ja turvautua tarvittaessa asiantuntija-apuun. Kirjallisen yhteishallintosopimuksen teko voi olla todella suositeltavaa, sillä se tulee halvaksi verrattuna myöhempien perintöriitojen ja epäselvyksien aiheuttamiin vaikeuksiin. Tartu puhelimeen ja kysy, voisiko osaava lakimies auttaa sinua yhteishallintosopimuksen laatimisessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa