Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesä jaettiin talon myynnin jälkeen: keneltä ostaja voi vaatia hyvitystä?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perinnönjako ei sellaisenaan poista kuolinpesän myymän talon virhevastuuta. Jos ostaja havaitsee talossa virheen vasta perinnönjaon jälkeen, hänen on selvitettävä, kenelle virheestä tulee ilmoittaa ja kehen vaatimukset voidaan kohdistaa. Kuolinpesän entisten osakkaiden henkilökohtainen vastuu riippuu siitä, millä perusteella velka on syntynyt ja ketkä ovat siihen sitoutuneet. Perintökaaren 21 luvun 4 §:n mukaan osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti pesän lukuun tekemästään velasta, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä. Lisäksi perintökaaren 21 luvun 6 §:ssä säädetään erikseen tilanteista, joissa jo toimitetun perinnönjaon perusteella saatuja varoja voidaan joutua palauttamaan pesän velkojen maksamiseksi. Ostajan on huolehdittava myös kiinteistökaupan virhettä koskevista määräajoista (maakaaren 2 luvun 25 ja 34 §).
 

Muuttaako perinnönjako sitä, kuka vastaa talon virheestä?

Kiinteistökaupan virhevastuu perustuu siihen, kuka oli kaupassa myyjänä. Kun kuolinpesä myy talon osakkaiden yhteishallinnossa, osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä (perintökaaren 18 luvun 2 §). Se, että osakkaat ovat osallistuneet kauppaan kuolinpesän edustajina, ei kuitenkaan yksin ratkaise heidän henkilökohtaista vastuutaan ostajalle. Myöhempi perinnönjako ei sellaisenaan poista kaupasta mahdollisesti syntynyttä virhevastuuta. Virheellisyyden arvioinnissa ratkaiseva ajankohta on lähtökohtaisesti kaupantekohetki (maakaaren 2 luvun 21 §).

Perinnönjaon jälkeen ostajan on selvitettävä, kenelle virhettä koskeva vaatimus voidaan osoittaa. Kauppakirjasta on tarkistettava, oliko myyjänä kuolinpesä osakkaidensa edustamana vai olivatko osakkaat sitoutuneet kauppaan myös henkilökohtaisesti. Jos kuolinpesä oli pesänselvittäjän hallinnossa, pesänselvittäjä edusti kuolinpesää kaupanteossa (perintökaaren 19 luvun 13 §). Ostajan kannattaa ilmoittaa virheestä kirjallisesti kaikille niille entisille osakkaille, joiden vastuu voi tulla kysymykseen, sekä mahdolliselle edelleen tehtävässään toimivalle pesänselvittäjälle. Vaatimuksen oikea kohde ja mahdollinen henkilökohtainen vastuu on kuitenkin selvitettävä tapauskohtaisesti. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, keneen vaatimuksesi voidaan kohdistaa.
 

Paljonko kukin entinen osakas vastaa?

Perintökaaren 21 luvun 4 §:n mukaan osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä. Kuolinpesän myymän kiinteistön virheestä johtuva hinnanalennus- tai vahingonkorvausvelka voi perustua pesän lukuun tehtyyn kauppaan. Osakkaiden henkilökohtainen vastuu ei kuitenkaan synny automaattisesti osakasaseman perusteella. Vastuun arvioinnissa on otettava huomioon kauppakirjan ehdot, kaupan tekemiseen osallistuneet henkilöt ja mahdollinen sopimus siitä, että velvoitteista vastaa vain kuolinpesä. Kyse ei ole vainajan velasta, johon sovelletaan perintökaaren 21 luvun 2 §:n mukaista lähtökohtaa osakkaiden henkilökohtaisen vastuun puuttumisesta.

Entisen osakkaan vastuu ei kaikissa tilanteissa rajoitu hänen perinnönjaossa saamaansa omaisuuteen. Jos osakas on henkilökohtaisesti vastuussa pesän lukuun tehdystä velasta perintökaaren 21 luvun 4 §:n perusteella, vastuun laajuutta arvioidaan tämän säännöksen ja kaupan ehtojen mukaan. Perintökaaren 21 luvun 6 §:ssä säädetään erikseen tilanteesta, jossa perinnönjako on toimitettu ennen pesän velkojen maksamista tai turvaamista. Tällöin pesänselvittäjä voi vaatia jaon peruuttamista tai varojen palauttamista pesään. Jos osakas velvoitetaan maksamaan pesälle rahaa 21 luvun 6 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla, hänen vastuunsa on enintään perinnönjaossa saadun määrän suuruinen (3 momentti). Tämä rajoitus ei sellaisenaan ratkaise mahdollista erillistä henkilökohtaista velkavastuuta. Ostajan kannattaa selvittää juristin kanssa, millä perusteella vaatimus voidaan kohdistaa entisiin osakkaisiin ja kuinka laaja heidän vastuunsa on.

Jos ostaja ja vastuussa olevat entiset osakkaat sopivat asian ratkaisemisesta siten, että kukin maksaa osan hyvityksestä, sovintoon kannattaa kirjata kunkin maksettava määrä ja maksupäivä. Sopimuksessa on myös syytä määritellä, milloin ostaja luopuu muista samaan virheeseen perustuvista vaatimuksistaan. Ostajan kannattaa varmistaa, ettei hän luovu vaatimuksistaan ennen sovittujen maksujen suorittamista. Jos haluat juristin laativan sovintosopimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Voidaanko perinnönjako peruuttaa maksamattoman velan vuoksi?

Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niiden maksamisesta on asetettu turvaava takaus tai muu vakuus (perintökaaren 21 luvun 6 §:n 1 momentti). Jos jako on toimitettu tämän vastaisesti, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta määrätä jaon peruuntumaan ja velvoittaa osakkaat palauttamaan jaossa saamansa omaisuuden tai korvaamaan sen arvon. Jos kaiken omaisuuden palauttaminen ei ole tarpeen, osakkaat voidaan velvoittaa yhteisvastuullisesti maksamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittava määrä (2 momentti). Kukin osakas on velvollinen suorittamaan pesälle rahaa enintään sen määrän, jonka hän sai perinnönjaossa. Osakas vapautuu tästä maksuvelvollisuudesta palauttamalla kaiken jaossa saamansa omaisuuden (3 momentti). Osakkaiden keskinäisestä vastuunjaosta säädetään lisäksi perintökaaren 21 luvun 6 a §:ssä.

Jos kiinteistössä oli virhe jo kaupantekohetkellä mutta ostaja havaitsi sen vasta perinnönjaon jälkeen, virheeseen perustuva vastuu on voinut syntyä jo ennen perinnönjakoa. Tällöin perintökaaren 21 luvun 6 §:n soveltuminen voi tulla kysymykseen, vaikka virheestä ei tiedetty jakohetkellä. Säännöksen soveltuminen ei kuitenkaan ole automaattista, vaan se riippuu siitä, oliko pesällä jaon aikaan huomioon otettava velvoite ja täyttyvätkö perinnönjaon peruuttamisen muut edellytykset. Pelkkä virheen havaitseminen perinnönjaon jälkeen ei siten yksin riitä perusteeksi jaon peruuttamiselle.

Perinnönjaon peruuttamista koskevan kanteen nostaa pesänselvittäjä, ei ostaja itse. Ostaja voi velkojana hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesälle, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Ennen hakemusta ostajan on esitettävä kuolinpesälle maksuvaatimus ja varattava sille kohtuullinen aika maksaa velka tai esittää selvitys taloudellisesta tilanteestaan, jollei tästä aiheudu huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle. Pesänselvittäjää ei voida määrätä velkojan hakemuksesta, jos velkojalla on saatavastaan riittävä takaus tai muu vakuus taikka osakkaat tarjoavat sellaisen (perintökaaren 19 luvun 2 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kannattaako kuolinpesälle hakea pesänselvittäjää.
 

Määräajat ja passiivisuuden riski

Pesän jakaminen ei pidennä eikä lyhennä ostajan määräaikoja:

  • Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe havaittiin tai olisi pitänyt havaita (maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentti).
  • Laatuvirheestä on ilmoitettava viimeistään viiden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta, ellei myyjä ole menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti (2 ja 3 momentti).
  • Purkukanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta.
  • Hinnanalennus- ja vahingonkorvaussaataviin sovelletaan lisäksi velan vanhentumisesta annettua lakia. Vanhentumisaika on lähtökohtaisesti kolme vuotta siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen on katkaistava ajoissa ja ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (velan vanhentumisesta annetun lain 4 ja 7 §).

Jos kiinteistökaupasta johtuvasta velasta vastaa useita henkilöitä, vanhentuminen on katkaistava erikseen kunkin velallisen osalta (velan vanhentumisesta annetun lain 19 §). Jos velalliset vastaavat samasta velasta yhteisvastuullisesti ja saatava vanhentuu yhden velallisen osalta, muiden vastuu rajoittuu heidän omiin osuuksiinsa. Ostajan kannattaa siksi esittää vaatimuksensa ajoissa jokaiselle sellaiselle entiselle osakkaalle, joka voi olla henkilökohtaisesti vastuussa velasta.

Reklamaation jälkeen ei saa jäädä odottamaan. Tapauksessa KKO 2018:38 ostaja reklamoi ja vaati kaupan purkua ajoissa, mutta nosti purkukanteen vasta yli neljä vuotta viimeisestä yhteydenotosta. Korkein oikeus katsoi, että ostaja oli menettänyt purkuoikeutensa passiivisuutensa vuoksi, vaikka kymmenen vuoden kanneaika ei ollut kulunut. Kun myyjät ovat jaon jälkeen hajaantuneet eri paikkakunnille tai ulkomaille, asia hidastuu helposti. Ostajan kannattaa siksi seurata asian etenemistä, sopia mahdollisista jatkotoimista kirjallisesti ja tarvittaessa saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi ajoissa. Jos et ole varma, onko vaatimuksesi esitetty ajoissa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Toimi näin

  1. Selvitä kauppakirjasta, kuka oli myyjänä ja ketkä edustivat kuolinpesää kaupanteossa.
  2. Pyydä entisiltä osakkailta jäljennös jakokirjasta. Sen avulla voit selvittää, miten pesän varat jaettiin ja milloin perinnönjako toimitettiin (perintökaaren 23 luvun 9 §).
  3. Ilmoita havaitsemastasi virheestä kirjallisesti kuolinpesälle sekä niille entisille osakkaille, joiden vastuu voi tulla kysymykseen. Säilytä todisteet ilmoitusten lähettämisestä.
  4. Yksilöi vaatimuksesi peruste ja määrä mahdollisimman tarkasti sekä selvitä, keihin vaatimus voidaan kohdistaa. Huolehdi vanhentumisen katkaisemisesta erikseen jokaisen mahdollisesti vastuussa olevan velallisen osalta.
  5. Jos vaatimusta ei hyväksytä, selvitä juristin kanssa, onko perusteita nostaa kanne vastuussa olevia henkilöitä vastaan tai hakea kuolinpesälle pesänselvittäjää.

Esimerkki 1: Kolme sisarusta myy kuolinpesään kuuluvan talon ja toimittaa myöhemmin perinnönjaon. Vuoden kuluttua ostaja huomaa, että talosta puuttuvat salaojat. Ostaja ilmoittaa asiasta kaikille kolmelle sisarukselle ja esittää vaatimuksensa. Yksi sisaruksista katsoo, ettei hän voi vastata enempää kuin sai perinnönjaossa. Vastuun laajuus riippuu kuitenkin siitä, ovatko sisarukset henkilökohtaisesti vastuussa kaupasta johtuvasta velasta vai tuleeko kyseeseen perintökaaren 21 luvun 6 §:n mukainen palautusvastuu. Lisäksi on selvitettävä, onko salaojien puuttuminen sellainen kiinteistön virhe, jonka perusteella ostaja voi vaatia hyvitystä.

Esimerkki 2: Yksi kuolinpesän entisistä osakkaista on käyttänyt perinnönjaossa saamansa varat eikä pysty maksamaan ostajan vaatimaa hyvitystä. Ostajan mahdollisuus saada suoritus muilta entisiltä osakkailta riippuu heidän vastuunsa oikeudellisesta perusteesta. Jos osakkaat ovat henkilökohtaisesti yhteisvastuussa velasta, ostaja voi lähtökohtaisesti vaatia koko saatavaa myös muilta vastuussa olevilta osakkailta. Jos kyse on perintökaaren 21 luvun 6 §:n mukaisesta palautusvastuusta, sovelletaan sen sijaan kyseisen säännöksen edellytyksiä ja vastuunrajoituksia. Maksukyvyttömyys voi kummassakin tilanteessa vaikeuttaa saatavan perimistä.

 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä erityisesti silloin, kun kuolinpesä on jo jaettu ja ostajan vaatimuksen kohdistaminen on epäselvää. Juristi käy läpi kauppakirjan, perukirjan ja jakokirjan sekä selvittää, ketkä voivat olla vastuussa kiinteistön virheestä ja millä perusteella. Hän arvioi, soveltuuko tilanteeseen perintökaaren 21 luvun 4 §:n mukainen henkilökohtainen vastuu vai voiko kyseeseen tulla 21 luvun 6 §:n mukainen perinnönjaon palautusvastuu. Juristi auttaa laatimaan vaatimukset oikeille tahoille ja huolehtimaan vanhentumisen katkaisemisesta. Hän selvittää myös oikeudenkäynnin ja pesänselvittäjän hakemisen edellytykset sekä arvioi niihin liittyvät kustannusriskit. Asia voidaan pyrkiä ratkaisemaan myös sovinnolla, jossa sovitaan selvästi kunkin osapuolen maksuvelvollisuudesta.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Myyjät sanovat, että jako on lainvoimainen eikä sitä voi enää muuttaa. Pitääkö se paikkansa?

Perinnönjaon lainvoimaisuus ei sellaisenaan poista kuolinpesän aiemmin tekemästä kiinteistökaupasta mahdollisesti syntynyttä virhevastuuta. Entisten osakkaiden henkilökohtainen vastuu riippuu kuitenkin siitä, millä perusteella he ovat sitoutuneet kaupasta johtuviin velvoitteisiin (perintökaaren 21 luvun 4 §). Jos perinnönjako on toimitettu ennen pesän velkojen maksamista tai turvaamista, pesänselvittäjä voi laissa säädetyin edellytyksin vaatia jaon peruuttamista tai varojen palauttamista pesään (perintökaaren 21 luvun 6 §). Myös vasta perinnönjaon jälkeen ilmenneen kiinteistön virheen merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti.

Entinen osakas on kuollut. Keneltä hänen osuuttaan vaaditaan?

Jos kuollut entinen osakas oli henkilökohtaisesti vastuussa kiinteistökaupasta johtuvasta velasta, vaatimus voidaan kohdistaa hänen kuolinpesäänsä. Vaatimus kannattaa toimittaa kuolinpesän asianmukaiselle edustajalle ja huolehtia saatavan vanhentumisen katkaisemisesta. Kuolinpesän osakkaat eivät lähtökohtaisesti vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti (perintökaaren 21 luvun 2 §). Jos myös tämä kuolinpesä on jo jaettu, vastuun selvittäminen voi edellyttää erillistä arviointia.

Osa kauppahinnasta on vielä maksamatta entisille osakkaille. Saanko pidättää sen?

Jos kiinteistössä on virhe, ostaja saa pidättyä maksamasta kauppahinnasta virheeseen perustuvaa vaatimustaan vastaavaa osaa (maakaaren 2 luvun 30 §). Pidättämisestä ja sen perusteesta kannattaa ilmoittaa kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen oikeutetulle taholle sekä tarvittaessa muille kaupan osapuolille. Maksusta ei pidä pidättyä enempää kuin vaatimuksen turvaamiseksi on perusteltua, sillä perusteeton pidättäytyminen voi johtaa maksuviivästykseen. Jos kuolinpesä on jo jaettu, on lisäksi selvitettävä, kenelle maksamatta oleva kauppahinta kuuluu.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa