Minilex - Lakipuhelin

Mitä tekee pesänselvittäjä? Hoitaa kuolinpesän omaisuuden jakokuntoon

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Pesänselvittäjän tehtävänä on laittaa jäämistöön kuuluva omaisuus jakokuntoon ja ottaa kuolinpesä hallintaansa. Hänen tulee ryhtyä viipymättä kaikkiin niihin toimiin, joita pesän selvittäminen vaatii.

Ensimmäiseksi kuolinpesän osakkaat tai pesänhoitaja luovuttavat kaikki kuolinpesää koskevat asiakirjat, kuten osakkeet ja lainhuudatusasiakirjat, pesänselvittäjälle. Pesänselvittäjä ottaa näin kuolinpesän omaisuuden haltuunsa. Toisaalta mikäli jokin kuolinpesään kuuluva omaisuus on jäävä jonkun osakkaan hallintaan, pesänselvittäjän täytyy varmistua siitä, että tätä omaisuutta hoidetaan asianmukaisesti. Pesän rahavaroja varten on avattava tili kuolinpesän nimiin. Pesänselvityksen yhtenä päätavoitteena on saada kuolinpesän velat maksetuksi tai päästä sopuun velkojien kanssa. Jos epäillään, etteivät kuolinpesän rahavarat riitä velkojen maksuun, pesänselvittäjä tekee sopimuksen velkojien kanssa siten, kuin laissa tarkemmin säädetään.

Siitä hetkestä alkaen, kun pesänselvittäjä on valtuutettu pesänselvityksen aloittamaan, kuolinpesän yhteishallinnon osakkaat menettävät oikeutensa enää päättää kuolinpesän omaisuuteen liittyvistä asioista. Kuolinpesän osakkaat menettävät siis asialegitimaationsa. Osakkaat menettävät lain mukaan oikeutensa edustaa kuolinpesää ja tehdä oikeustoimia sen nimissä. Toisaalta kuolinpesän osakkaat eivät esimerkiksi menetä oikeuttaan lausua mielipiteitään kuolinpesän omaisuuteen liittyvissä tärkeissä asioissa. Sellainen kuolinpesän osakas, jolle lain mukaan kuuluu omaisuuden käyttö- tai hallintaoikeus, ei menetä tätä oikeuttaan pesänselvittäjän määräämisen takia.

Pesänselvityksen aloittamisen jälkeen kuolinpesän osakkaat eivät saa enää omavaltaisesti käyttää kuolinpesän omaisuutta kysymättä ensin pesänselvittäjältä lupaa, ellei heille ole esimerkiksi testamentissa tällaista oikeutta annettu tai käyttöoikeus heille lain nojalla kuulu. Pesänselvittäjä voi antaa pesän osakkaille luvan käyttää kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta.

Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta vastaan ja tarvittaessa nostaa kanteen tai vastaa kanteeseen kuolinpesän puolesta, jos joku haastaa kuolinpesän oikeuteen. Jos pesän varat eivät riitä vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjä yrittää sopia velkojen maksusta velkojien kanssa. Jos sopua ei synny, hakee pesänselvittäjä kuolinpesän konkurssia. Pesänselvittäjä voi myös esimerkiksi nostaa kanteen omaisuuden palauttamiseksi kuolinpesään silloin, kun rintaperillisen oikeutta lakiosaan on tahallaan loukattu.

Pesänselvittäjä ei kuitenkaan saa täysin omavaltaisesti hallinnoida kuolinpesää, vaan hänen on tiedusteltava kuolinpesän osakkaiden mielipidettä tietyissä tilanteissa. Näin hänen on tehtävä esimerkiksi, jos hän aikoo myydä kuolinpesän omaisuutta, jolla on osakkaille erityistä arvoa, kunhan mielipiteiden tiedustelu käy hankaluuksitta päinsä. Pesänselvittäjä kysyy kuolinpesän osakkaiden mielipidettä muutenkin sen laatuisista asioista, jotka ovat tärkeitä kuolinpesän osakkaille, kunhan kysyminen ei tuota erityistä hidastetta pesänselvitykselle. Toisaalta pesänselvittäjän on kuitenkin aina kysyttävä kuolinpesän osakkailta yksimieleinen lupa esimerkiksi kiinteistöomaisuuden myyntiin.

Pesänselvittäjä ei siis tee tärkeitä päätöksiä kysymättä ensin kuolinpesän osakkaiden mielipiteitä. Toisaalta voihan olla niinkin, että yksi kuolinpesän osakkaista on tahallaan tavoittamattomissa. Hän esimerkiksi on lähtenyt kuolemantapauksen jälkeen muihin maisemiin ja katkaissut yhteyden ulkomaailmaan keskittyäkseen runouteen. Pesänselvittäjän ei ole pakko saada hänen mielipidettään tietoonsa, mikäli se olisi hankalaa ja kohtuuttoman hidasta. Pesänselvitys ei lain nojalla voi pitkittyä siksi, että yhteen osakkaaseen ei kohtuudella saada yhteyttä.

Pesänselvittäjän on hoidettava tehtävänsä joutuisasti, eikä hän saa viivytellä tehtävän hoitoa.

Olennainen osa pesänselvittäjän toimenkuvaa on perunkirjoituksen toimittaminen eli käytännössä vainajan kuolinhetkisten varojen ja velkojen luettelointi. Pesänselvittäjälle lankeaa perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus, ellei perunkirjoitusta oltu jo toimitettu, kun hänet määrättiin pesänselvittäjäksi. Perunkirjoitus tulee toimittaa pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Määräajan pidentämistä voi hakea verovirastolta.

Pesänselvittäjä ottaa kuolinpesän hallintaansa, pitää tiliä kuolinpesän nimissä sekä maksaa kohtuulliset pesänselvityskulut eli hautaamiskulut ja perunkirjoituskulut. Hän hoitaa kuolinpesän osakkaiden puolesta myös erinäisiä tehtäviä, kuten varmistaa, ettei omaisuus, johon jollekulle on annettu käyttöoikeus, vähene tai kulu kohtuuttomasti tämän käytön aikana. Käytännössä tärkeä ja tavallinen tällainen käyttöoikeus on leskelle jäävä puolisoiden yhteisenä asuntona käytetyn asunnon hallintaoikeus. Pesänselvittäjän on huolehdittava, että leski ei esimerkiksi laiminlyömällä asunnon asianmukaisen ylläpidon aiheuta sen arvo laskemista muiden kuolinpesän osakkaiden vahingoksi. Jäämistöomaisuutta on hoidettava siten, että sen arvo säilyy mahdollisimman hyvin, ns. säilyttämisperiaatteen mukaisesti. Pesänselvittäjä ajaa kannetta oikeudessa, jos joku on aiheuttanut jäämistön omaisuuden arvon alenemisen.

Laaja kuolinpesä voi käytännössä tarvita useammankin pesänselvittäjän, jottei pesänselvityksessä mene kohtuuttoman kauan. Kuitenkin pesään määrätään useampi selvittäjä vain erityisestä syystä.

Tuomioistuinavusteinen pesänselvitys on hyvä vaihtoehto esimerkiksi tilanteessa, jossa kuolinpesä on laaja ja ”sotkuinen”. Tällöin pesänselvittäjä ottaa tilanteen haltuun, ja tämä säästää osakkaiden aikaa, rahaa ja hermoja.

Jäämistöoikeudelliset asiat aiheuttavat monesti päänvaivaa ja harmaita hiuksia. Epäselvyyksien välttämiseksi suosittelemmekin kääntymään luotettavan lakimiehen puoleen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »