Minilex - Lakipuhelin

Alaikäinen tai vajaavaltainen tarvitsee edunvalvojan kuolinpesässä

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Kaikkien osakkaiden on oltava asianmukaisesti edustettuina kuolinpesän yhteishallintoa koskevassa sopimuksessa, jotta yhteishallinnon kantava voima, yksimielisyysperiaate, toteutuu. Toisin sanoen kaikkien, joilla on kuolinpesän osakkaan asema jäämistössä, täytyy olla tietoisia kuolinpesän yhteishallintoa koskevan erityissopimuksen tekemisestä ja suostua siihen. On kuitenkin huomattava, että osakasta voi edustaa myös edunvalvoja tai asiamies. Kuolinpesän osakkaan ei tarvitse itse henkilökohtaisesti osallistua kuolinpesän yhteishallintoon, mikäli hän on valtuuttanut asiamiehen hoitamaan edustustehtävät ja päätökset puolestaan.

Kaikki kuolinpesän yhteishallinnon osakkaat eli perinnön tai testamentin saajat eivät välttämättä ole täysivaltaisia. Tämän vuoksi he voivat olla perinnönjaossa alttiita oikeudenmenetyksille. Laki yrittää estää tällaisen vääryyden syntymisen. Esimerkiksi alaikäiset ovat suoraan lain nojalla vajaavaltaisia. He eivät yleensä osaa valvoa omia oikeuksiaan ja ovat helposti johdateltavissa. Ei voida sallia, että lapsi joutuisi yksin puolustautumaan monesti ahneita sukulaisiaan vastaan pesänselvityksessä ja perinnönjaossa. Toisaalta ei olisi myöskään asianmukaista, että kuolinpesän osakkaana lapsi vain myötäilisi aikuisten päätöksiä. Tämän vuoksi onkin säädetty, että alaikäisen lapsen vanhemmat ovat lapsen lakimääräisinä edunvalvojina oikeutettuja edustamaan lastaan kuolinpesän hallinnossa, mikäli he eivät ole saman kuolinpesän osakkaita. Tällaisessa tilanteessa molempien vanhempien on yhdessä käytettävä puhevaltaa lapsen puolesta. Jos sen sijaan vanhemmat/vanhempi ovat itsekin saman kuolinpesän osakkaita, ovat he esteellisiä edustamaan lasta. Tällaisessa eturistiriitatilanteessa valitaan erityinen edunvalvojan sijainen, joka vaalii lapsen etua ja käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnossa. 

Jos kuolinpesän yhteishallinnossa on täysi-ikäinen osakas, joka ei itse kykene etuaan ja oikeuksiaan valvomaan tai joka on vajaavaltainen, on hänelle määrättävä edunvalvoja. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä käräjäoikeudelle esimerkiksi kuolinpesän osakas tai tehtävään määrätty pesänselvittäjä.

Aikuiset ihmiset, jotka ovat täysivaltaisia ja täydessä ymmärryksessä, käyttävät itse puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnon aikana, elleivät ole valtuuttaneet asiamiestä, kuten asianajajaa, hoitamaan tehtävää puolestaan. Jos osakkaalle on määrätty tuomioistuimen toimesta edunvalvoja, osallistuu tämä edunvalvoja päämiehensä puolesta kuolinpesän yhteishallintoon. Edes edunvalvoja ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi tehdä päämiehensä puolesta oikeustoimia ja sopimuksia rajattomasti kuolinpesän yhteishallinnossa, vaan hän tarvitsee maistraatilta luvan tiettyihin oikeustoimiin. Toisaalta edunvalvojalle myönnettyjen valtuuksien laajuus voi vaihdella suuresti.

Kokoavasti voidaan todeta, että keskeisin periaate kuolinpesän yhteishallinnossa on, että jokaisella kuolinpesän osakkaalla on yksi ääni ja oikeus osallistua päätöksentekoon, joko itse tai valtuuttamansa edustajan välityksellä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »