Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako ja lesken asumisoikeus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos perittävä ei ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli perittävän lapset ja näiden jälkeläiset. Jos perittävän lapsi on kuollut, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläistensä kesken. Rintaperillisellä on kuitenkin aina oikeus lakiosaan, joka on puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta. Lesken asumisoikeus voi kuitenkin siirtää rintaperillisen lakiosaoikeuden toteutumista myöhemmäksi.

Eloonjäänyt puoliso saa pitää ensiksi kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu (lesken enimmäissuoja). Rintaperillisin jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvat eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Lisäksi yhteisessä kodissa oleva tavanomainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan (lesken vähimmäissuoja).

Puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja asuinirtaimisto jäävät siis rintaperillisen jakovaatimuksesta ja testamentinsaajan oikeudesta huolimatta jaon ulkopuolelle. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta asumissuojaan, jos hänellä itsellään on omistuksessaan yhteistä kotia vastaava ja sopiva asunto. Asunnon sopivuuden arviointi on aina tapauskohtaista, mutta lähtökohtana on, että lesken asumisen laatu ei saa huonontua. Huomioon otetaan mm. asunnon koko, mukavuus ja sijainti. Lesken omistaman asunnon sopivuudesta kodiksi päättää pesänjakaja tai käräjäoikeus.

Leskellä on oikeus pitää asuntoa hallinnassaan silloinkin, kun hänellä ei ole lainkaan avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Lesken vähimmäissuoja menee jopa rintaperillisen lakiosavaatimuksen edelle. Jos muuta omaisuutta ei ole kuin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto, leski saa pitää kodin jakamattomana hallussaan ja rintaperillisten oikeus lakiosaan siirtyy. Perilliset eivät myöskään voi vapaasti myydä lesken käyttämää asuntoa eikä mahdollinen myynti lakkauta lesken hallintaoikeutta. Leskellä on oikeus pitää asunto jakamattomana hallinnassaan koko hänen elinikänsä. Lesken asumisoikeus on vastikkeeton eikä siitä makseta perintöveroa. Lesken hallintaoikeus pienentää kuitenkin rintaperillisten perintöveron määrää, sillä hallintaoikeuden alaisen omaisuuden arvosta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo.

Lesken hallintaoikeus tarkoittaa, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hänellä ei ole oikeutta myydä tai muutoin luovuttaa sitä. Omaisuuden myymiseksi tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus. Leskellä on hallintaoikeuden nojalla myös oikeus saada omaisuuden tuotto.

Lisätietoa lesken asumisoikeudesta ja lesken omaisuuteen kuuluvasta sopivasta asunnosta saat soittamalla lakipuhelimeen tai jättämällä viestin verkkosivujen kautta.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa