- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat sekä vainajan eloonjäänyt puoliso. Puolison osakkuuteen liittyy kuitenkin yksityiskohtia, jotka on huomioitava.
Eloonjääneet puolison oikeusasemaan vaikuttavia käsitteitä ovat esimerkiksi avioliitto, ositus, avioehto ja perillisasema. Puolison käsitteestä on erotettava avopuoliso, jolle ei synny osakasasemaa pelkän vainajan kanssa olleen parisuhteen perusteella.
Leski on henkilö, joka oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa kuolleen henkilön (vainajan) kanssa tämän vielä eläessä. Virallisesti leskeksi ei siis lasketa avopuolisoa.
Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön eli vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Virallisesti kyse ei ole erillisestä oikeushenkilöstä (kuten yksityishenkilö tai yritys). Kuolinpesä on pesän osakkaiden välinen väliaikainen henkilöyhteenliittymä. Joskus kuolinpesästä ja sen osakkaista käytetään puhekielen nimitystä perikunta. Kuolinpesä muodostuu, kun vainaja kuolee. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun perintö on jaettu. Kuolinpesään osallisia kutsutaan osakkaiksi.
Kuolinpesän osakkaita ovat
- perilliset (esimerkiksi vainajan lapset) tai heidän sijaantulijat
- yleisjälkisäädöksen saajat
- eloonjäänyt puoliso
Eloonjääneen puolison eli lesken asema kuolinpesän osakkaana ei kuitenkaan ole yhtä yksioikoinen kuin perillisten ja yleistestamentinsaajien. Perillisiä ovat henkilöt, jotka lain mukaisessa järjestyksessä perivät vainajan omaisuuden, jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia koko omaisuudestaan. Yleisjälkisäädöksen saajia ovat taas puolestaan ne tahot, joille vainaja on testamentilla määrännyt omaisuuttaan. Yleisjälkisäädöksellä saajalle määrätään koko omaisuus tai määräosa siitä, ei jotain yksilöityä omaisuutta. Mikäli vainaja on määrännyt jonkin tietyn esineen omaisuudestaan testamentilla jollekin henkilölle, on kyseessä erityisjälkisäädös eli legaatti. Legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas. Legaatti onkin täytettävä eli määrätty omaisuus luovutettava legaatinsaajalle ennen kuin perinnönjakoa voidaan suorittaa.
Lesken osakasaseman syntyminen
Lesken asema kuolinpesän osakkaana voi perustua avio-oikeuteen, perillisasemaan tai testamenttiin. Osakkuus voi syntyä myös kaikkien näiden tekijöiden perusteella yhtä aikaa.
1. Avio-oikeus
Tavallisimmin lesken asema kuolinpesän osakkaana perustuu avioliittoon ja siihen kuuluvaan avio-oikeuteen. Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison saamaa oikeutta toisen puolison omaisuuteen tilanteessa, jossa avioliitto päättyy. Avioliitto päättyy aina joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioliiton päättyessä tehdään ositus, jossa molempien puolisoiden omaisuudesta vähennetään velat. Pääsääntöisesti suuremman omaisuuden omistava puoliso joutuu maksamaan vähemmän omistavalle tasinkoa siten, että molempien varallisuus muodostuu yhtä suureksi avioliiton päätyttyä. Poikkeuksena tähän tasingon maksamiseen on ns. lesken tasinkoprivilegi. Mikäli lesken omaisuus on osituksen jälkeen suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison, on leskellä oikeus olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle. Tasinkoa maksetaan kuitenkin normaalisti, jos osituksen jälkeen kuolinpesän varallisuus on suurempi kuin lesken varallisuus. Kuolinpesällä ei siis ole etuoikeutta kieltäytyä tasingon maksamisesta. Leskelle kuuluva tasinko on maksettava ennen kuin perintö voidaan jakaa.
Avioliitossa olevat puolisot voivat tehdä joko ennen avioliiton solmimista tai sen jälkeen avioehdon. Avioehdolla voidaan rajoittaa toisen tai molempien puolisoiden toisen puolison omaisuuteen kohdistuvaa avio-oikeutta. Rajoitus voi koskea ennen avioliittoa hankittua omaisuutta tai avioliiton aikana kertynyttä varallisuutta. Rajoitus voidaan tehdä koskemaan tiettyä varallisuutta, kuten vanhemmilta perittyä kesämökkiä tai yritysomaisuutta. Avioehto voi koskea molempia puolisoita tai vain toisen oikeutta puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, se on allekirjoitettava ja rekisteröitävä ollakseen pätevä. Ositusta ei tehdä, mikäli puolisoiden välillä on tehty molemminpuolinen avio-oikeuden poissulkeva avioehto, jolloin kummallakaan ei ole oikeutta toisen omaisuuteen eikä täten tasinkoa ole kummankaan maksettava. Tällaisessa molemminpuolisessa avio-oikeuden poissulkevassa tilanteessa tehdään omaisuuden erottelu. Erottelussa puolisoiden omaisuusmassasta erotetaan kummallekin erikseen kuuluva omaisuus.
Leski on puolisonsa kuolinpesän osakas siis silloin, jos hänellä on avio-oikeuden tuoma osakasasema. Lesken osakkuus kuolinpesässä loppuu kuitenkin silloin, kun omaisuuden ositus on suoritettu. Tämän jälkeen leski ei ole enää kuolinpesän osakas. Leski on kuitenkin oikeus pitää vainajan jäämistöä jakamattomana hallussaan (lesken enimmäissuoja), kunnes perinnönjakoa vaaditaan. Vaikka tämmöinen vaade esitettäisiinkin, on leskellä yhä oikeus pitää hallussaan puolisoiden yhteisenä kotina pitämää asuntoa irtaimistoineen (lesken vähimmäissuoja), ellei lesken omaan varallisuuteen sisälly asunnoksi sopivaa omaisuutta. Lesken asema on siis turvattu, vaikkei hän olisikaan kuolinpesän osakas.
2. Perillisen asema
Leskelle voi syntyä asema kuolinpesän osakkaana myös perillisaseman myötä. Tällöin ei ole merkitystä sillä, millainen avio-oikeus leskellä on puolisonsa omaisuuteen tai onko avio-oikeutta ollenkaan. Leski on kuolleen puolisonsa perillinen, jos vainajalla ei ole lapsia eli rintaperillisiä.
Ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli vainajan lapset sekä heidän sijaantulijansa eli lapsenlapset ja muut jälkeläiset. Rintaperillisille kuuluu aina lakiosa eli puolet perintöosastaan testamenttimääräyksistä riippumatta. Rintaperillisiä ei siis voi eräitä harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta sivuuttaa testamentillakaan.
Mikäli rintaperillisiä eikä testamenttia ole, menee perintö vainajan puolisolle. Aviopuolisoon rinnastetaan myös rekisteröidyn parisuhteen puoliso.
Perillisaseman myötä tuleva kuolinpesän osakkuus ei ole riippuvainen siitä, millainen avio-oikeus puolisoiden välillä on. Perillisaseman tuoma osakkuus ei siis lakkaa ositukseen, kuten pelkän avio-oikeuden tuoma osakkuusasema.
3. Yleistestamentin saaja
Leski voi olla kuolinpesän osakas myös yleistestamentinsaajana. Yleistestamentinsaajalla tarkoitetaan tahoa, jolle vainaja on testamentilla määrännyt omaisuuttaan kokonaan tai osittain.
Tyypillisesti puolisoiden välillä tehdään keskinäinen testamentti, jolla testamentataan omistus-, käyttö- tai hallintaoikeus omaisuuteen kokonaan tai osittain. Omaisuuden voi testamentata puolisolle silloinkin, kun heillä on lapsia. Lapsien oikeutta lakiosaan ei kuitenkaan saa loukata. Mikäli lakiosa ei täyty muusta vainajan omaisuudesta, on lesken korvattava lakiosa lapsille.
Testamentilla ei voi vaikuttaa puolison avio-oikeuteen. Testamentin määräykset voivat koskea vain siis sitä osaa, josta on tehty ositus ja maksettu mahdollinen tasinko. Mikäli avio-oikeuden haluaa rajata pois, on se tehtävä laatimalla avioehto.
Milloin leski ei ole kuolinpesän osakas?
Mahdollista on myös se, ettei vainajan leski ole ollenkaan kuolinpesän osakas. Tämä tilanne muodostuu silloin, kun
- puolisoiden välillä on avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehto,
- leski ei ole perillinen ja
- leski ei ole yleistestamentin saaja.
Jokaisen yllä mainitun kohdan on täytyttävä, jottei leski olisi kuolinpesän osakas. Tällöin leskelle ei siis synny kuolinpesän osakkuutta, eikä hän voi esimerkiksi osallistua kuolinpesän hallintoon tai vaatia perinnönjakoa. Osakkuuden puuttumisesta huolimatta leskelle kuuluu lesken suoja (enimmäis- ja vähimäissuoja).
Mitä merkitystä kuolinpesän osakkuudella on?
Lesken oikeudet kuolinpesään liittyen vaihtelevat sen mukaan, onko leski kuolinpesän osakas. Lähtökohtaisesti vain kuolinpesän osakas saa osallistua kuolinpesää koskevaan päätöksentekoon, esimerkiksi päätökseen omaisuuden myymisestä. Kuolinpesän osakkuudella on merkitystä myös siihen, saako perinnönjaossa osakseen perintöä. Kuolinpesän osakkuus oikeuttaa myös perinnönjaon vaatimiseen.
Avopuolison asema
Avopuolison asema puolison kuoltua ei ole yhtä suojattu kuin avioliitossa. Avopuoliso ei ole avopuolisonsa kuolinpesän osakas pelkästään parisuhdeaseman perusteella. Avopuolisoilla ei siis ole avio-oikeutta vastaavaa oikeutta toistensa omaisuuteen.
Avopuoliso ei ole myöskään perillisaseman vuoksi kuolinpesän osakas. Perillisasema syntyy sukulaisuussuhteen kautta ja parisuhde lähisukulaisten kesken on hyvin harvinainen.
Avopuoliso voi siis tulla kuolinpesän osakkaaksi ainoastaan silloin, kun vainaja on tehnyt hänen hyväkseen testamentin. Tällöin avopuoliso saa täydet oikeudet kuolinpesän osakkaana ja voi täten esimerkiksi osallistua kuolinpesän hallintoon.
Avoliittojen yleistyessä avopuolison asemaa on kuitenkin parannettu lähemmäksi aviopuolison oikeuksia. Avopuoliso on tietyin ehdoin oikeutettu saamaan avustusta kuolinpesän varoista. Tällöin avopuolisolla on esimerkiksi oikeus vaatia perinnön jakamista.
Yhteenveto
- Kuolinpesään kuuluvat vainajan varat ja velat, ja sen osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat ja vainajan eloonjäänyt puoliso.
- Lesken osakkuus kuolinpesässä riippuu avioliitosta, avio-oikeudesta, osituksesta, avioehdosta ja perillisasemasta.
- Avopuolisolla ei ole osakkuutta pelkän parisuhteen perusteella.
- Leski ei ole virallisesti avopuoliso, vaan henkilö, joka oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa kuolleen henkilön kanssa.
- Lesken oikeus kuolinpesässä voi perustua avio-oikeuteen, perillisasemaan tai testamenttiin.
- Avio-oikeus on tavallisin peruste lesken osakkuudelle.
- Lesken tasinkoprivilegi tarkoittaa sitä, että jos lesken omaisuus on suurempi kuin ensin kuolleen puolison, lesken ei tarvitse maksaa tasausta kuolinpesässä
Summary in English
- The estate includes the deceased person's assets and debts, and the heirs, general legatees, and living spouse of the deceased are the shareholders of the estate.
- The widow's share in the estate depends on the marriage, matrimonial property rights, partition, prenuptial agreement, and status as an heir.
- A common-law partner does not have a share in the estate based solely on the relationship.
- The widow is not officially a common-law partner but rather a person who was married to or in a registered partnership with the deceased person.
- The widow's right to the estate may be based on matrimonial property rights, heir status, or a will.
- Matrimonial property rights are the most common basis for the widow's share.
- The widow's right to a settlement privilege means that if the widow's assets are greater than the first deceased spouse's assets, the widow does not have to pay a settlement in the estate.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Puolisoni kuoli ja olenkin nyt osakkaana hänen kuolinpesässään. Kuolinpesän osakkaat ovat hyvin riitaisia keskenään ja haluaisin tilanteesta pois. Miten päästä eroon kuolinpesän osakkuudesta?
Mikäli et ole perillisaseman tai yleistestamentin perusteella kuolinpesän osakas, voit vauhdittaa tilanteesta eroon pääsyä tekemällä osituksen. Osituksen jälkeen osakkuutesi pesässä lakkaa.
2. Meillä oli kuolleen puolisoni kanssa hänen omaisuuttaan koskeva avioehto, jolla oli rajattu hänen purjeveneensä avio-oikeuden ulkopuolelle. Olenko kuolinpesän osakas, vaikka meillä oli avioehto?
Osakkuusasema rajautuu pois vain silloin, jos avioehto on avio-oikeuden poissulkeva. Teidän tapauksessanne avioehto on vain osittain poissulkeva, joten olet puolisosi kuolinpesän osakas. Osakkaana olet oikeutettu saamaan kuolinpesää koskevia tietoja ja osallistumaan sen hallintoon.
3. Puolisoni kuoli. Meiltä jäi lapsia, joille haluan kaiken perinnön menevän. Itse olen jo niin vanha, etten tarvitse maallista omaisuutta. En jaksa huolehtia kuolinpesän hallinnosta, vaikka olenkin osakkaana. Onko kuolinpesän osakkaan osallistuttava kuolinpesän hallintoon?
Kuolinpesän osakkaalla on oikeus osallistua kuolinpesän hallintoon. Kuolinpesän asioita voidaan myös valtuuttaa hoitamaan joku osakkaista tai ulkopuolinen pesänhoitaja. Kuolinpesän hallintoon osallistuminen ei siis ole pakollista. Omien oikeuksien valvomiseksi on kuitenkin hyvä pysyä tietoisena kuolinpesää koskevasta päätöksenteosta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa