Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän varojen käyttö

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuolinpesä on vainajan perillisten yhteishallintotila, jonka viimekätisenä tavoitteena on pesään kuuluvien varojen jakaminen perillisille (kun vainajalta jääneet velat on ensin varoista maksettu) tai vainajan maksamattomien velkojen maksaminen niin suuressa määrin kuin mahdollista (jos pesän varat eivät riitä kaikkien velkojen täysimääräiseen maksamiseen). Tiivistetysti voidaan sanoa, että kuolinpesän tavoitteet määrittävät sen, miten ja mihin pesän varoja voidaan käyttää. Kuolinpesän varoja voidaan käyttää siis kaikkeen, joka vähentää kuolinpesän velkaa tai edesauttaa pesän omaisuuden säilymistä perinnön jakamiseen saakka.

Kuolinpesän varoja voidaan siten käyttää muun muassa:

  1. Kuolinpesän velkojen takaisinmaksuun (rahavarat)
  2. Kauppatavarana tai panttina, jotta pesä saisi rahaa velkojen maksamiseksi (muut kuin rahavarat). Kuolinpesään kuuluva saaminen voidaan myös periä sen velalliselta, jos tämä velka on erääntynyt (kun perittävä on eläessään lainannut rahaa jollekin, eikä rahat saanut henkilö ole maksanut velkaansa kokonaan takaisin ennen perittävän kuolemaa).
  3. Pesän omaisuuden hoitamiseen, huoltamiseen tai kartuttamiseen, jotta omaisuus pysyisi hyvässä kunnossa perillisiä varten. Pesän varojen kartuttamista on esimerkiksi rahavarojen sijoittaminen korkoa tai osinkoja tuottavalla tavalla. Myös kuolinpesään kuuluvan saamisoikeuden vanhentuminen voidaan tarvittaessa pysäyttää.
  4. Kohtuullisten hautaus- ja perunkirjoituskustannusten sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä aiheutuneiden tarpeellisten kustannusten maksamiseen. Näitä kustannuksia kutsutaan yhteisellä nimellä pesänselvitysvelat.

Perinnönjaossa kuolinpesän varat jaetaan vainajan perillisten kesken. Tämän jälkeen varoja perinnönjaossa saanut perillinen saa käyttää niitä miten tahtoo, sillä ne ovat hänen omaisuuttaan.

Jos kuolinpesä on ylivelkainen (eli vainajalta on jäänyt enemmän velkaa kuin omaisuutta), sen varat käytetään ensisijaisesti pesänselvityskustannusten kattamiseen ja tästä jäljelle jääneillä varoilla voidaan maksaa pesän muita velkoja niin paljon kuin pystytään.

Kuolinpesän varojen käyttämisestä saattaa päättää a. perikunta (eli kuolinpesän osakkaat) riidattomissa tilanteissa tai b. käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä silloin, kun kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen. Kuolinpesän hallintoa säännellään perintökaaren 18. luvussa (Kuolinpesän hallinnosta) ja 19. luvussa (Pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta). Perillisten yhteishallinnon tapauksessa kuolinpesän varojen käyttöä koskevien päätösten tulee perustua kaikkien pesän osakkaiden yksimielisyyteen.

Kuolinpesän varojen käyttämiseen liittyvät perintökaaren 22. luku (Kuolleen henkilön ja pesän velasta) ja 23. luku (Erityisjälkisäädöksen ja tarkoitemääräyksen täytäntöönpanosta). Seuraavaksi näistä pykälistä nostetaan esiin muutama tärkeä sääntö.

  1. Vaikka tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä saa myydä kuolinpesän varoja pesän velkojen maksamisessa tarvittavien rahojen hankkimiseksi, hän ei saa myydä jäämistöomaisuutta muusta syystä (kuten perinnönjaon helpottamiseksi) ilman perillisten suostumusta.
  2. Kun pesänselvittäjä suunnittelee myyvänsä jotakin tiettyä kuolinpesän irtainta omaisuutta pesän velkojen maksamiseksi, hänen on tiedusteltava perillisten mielipidettä kyseisen omaisuuden myymisestä. Tietty omaisuusobjekti (esimerkiksi isovanhempien keinutuoli) voi omata erityistä arvoa jonkin perillisen silmissä. Tämä sääntö antaa perilliselle mahdollisuuden joko a. säilyttää hänelle tärkeä omaisuus kuolinpesässä/suvussa tai b. ostaa tällainen omaisuus itselleen. Vaikka perintökaari vaatii perillisten mielipiteen kysymistä, kyseinen laki ei kuitenkaan edellytä luovutuksen tehokkuudelta sitä, että kaikkien perillisten suostumus olisi saatu. Laki ei nimittäin vaadi edes perillisten mielipiteen kysymistä, jos se olisi liian hankalaa.
  3. Kuolinpesän varoihin kuuluvien perheen kodin ja sinne kuuluvan asuinirtaimiston myyminen ei voi tulla pesänselvittäjälle kyseeseen, a. mikäli leskellä on oikeus hallita jäämistöä tai perheen kotia jakamattomana, ja b. mikäli pesän velkojen maksaminen onnistuu myös muulla tavalla kuin muuttamalla kyseinen asunto rahaksi.
  4. Jos perittävä on testamentissaan varta vasten määrännyt tietyn omaisuuden jollekin henkilölle meneväksi (legaattimääräys), kuolinpesän yhteishallinnon ja pesänselvittäjän on a. vältettävä kyseisen omaisuuden myymistä ja b. yritettävä löytää muuta omaisuutta myytäväksi, jos pesän velkojen maksamiseksi on hankittava lisää rahaa.

Kuolinpesän varoja voidaan käyttää myös väärin, jos joku pesän osakkaista taikka pesänselvittäjä käyttää niitä omin päin pesän tarkoituksen vastaisesti. Kiellettyä pesän hoitamista on muun muassa vainajan omaisuuden jakaminen perillisille, vaikka kaikkia pesän velkoja ei ole hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Minilex.fi- sivustolla on oma artikkeli kuolinpesän varojen väärinkäytöstä. Lisäksi löydät paljon muuta oikeudellista tietoa. Jos oikeudellinen ongelmasi on monimutkainen, ota ihmeessä yhteyttä lakimiehiimme, joilta saat juuri Sinun tilanteeseesi räätälöityä lakineuvontaa.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa