Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän lopettaminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuolinpesä syntyy kun perittävä kuolee ja päättyy kun sen kaikki omaisuus on jaettu perillisille. Lisäksi kuolinpesän lopettaminen edellyttää, että jakoa koskeva jakokirja tai perinnönjakosopimus toimitetaan Verohallinnolle.

Kuolinpesää hallinnoivat joko kuolinpesän osakkaat tai tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä. Kummassakin tapauksessa kuolinpesän hallinnon tavoitteena on saattaa pesä siihen kuntoon, että se voidaan jakaa. Pesänjaon toimittavat joko pesän osakkaat yhdessä ns. sopimusjakona tai tuomioistuimen määräämä pesänjakaja toimitusjakona. Pesänjako kattaa sekä päätöksen tai sopimuksen jaon sisällöstä että jaon reaalisen vaiheen. Reaalisessa vaiheessa määritellään se, miten omaisuus käytännössä jaetaan osakkaiden välillä. Varsinainen perinnönjako suoritetaan pesänjaosta laaditun jakokirjan perusteella.

Jos kuolinpesä on ollut osakkaiden yhteishallinnossa, voivat osakkaat suorittaa myös varsinaisen perinnönjaon yhdessä. Jos osakkaat eivät ole yksimielisiä tai täysivaltaisia, perinnönjako edellyttää pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajan ja pesänselvittäjän tehtäviä hoitaa usein sama henkilö. Niin pesänjakajan kuin osakkaidenkin suorittamaa jakoa on mahdollista moittia tietyin perustein. Aikaa moitekanteen nostamiselle on kuusi kuukautta jaon toimittamisesta. Onkin suotavaa, että varsinainen perinnönjako suoritetaan vasta, kun jakoa koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi, eli moiteajan päätyttyä. Tärkeää on myös muistaa, ettei osittainen perinnönjako lopeta kuolinpesää. Kuolinpesän loppumisen edellytyksenä on, että koko kuolinpesän omaisuus on tullut jaetuksi.

Perinnönjakoa ei ole tarpeen suorittaa, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Tällöin riittää, että osakas toimittaa perukirjan Verohallinnolle. Perinnönjakoa ei toimiteta myöskään, mikäli kuolinpesä on varaton tai se asetetaan konkurssiin.

Kuolinpesän kaiken omaisuuden jakaminen perillisille lopettaa kuolinpesän. Kuten edellä jo mainittiinkin, jakopäätöstä itseään on kuitenkin mahdollista moittia. Sitä voi myös rasittaa jokin pätemättömyysperuste. Jako voi olla myös mitätön, mikäli joku osakkaista on jäänyt todisteellisesti kutsumatta pesänjakoon, varsinaista jakokokousta ei ole pidetty tai jakokirja on väärennetty. Tietyissä tilanteissa perinnönjakoa saatetaan joutua myös oikaisemaan. Mikäli pesään ilmestyy uusia osakkaita tai lisää varoja taikka velkoja, joudutaan toimittamaan oikaisuperunkirjoitus. Jako on myös tällöin suoritettava uudestaan.

Turhien riitojen välttämiseksi voi olla järkevää turvautua pesänjakoasioissa lakimiehen apuun. 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa