Minilex - Lakipuhelin

Leski saa kuolinpesään hallintaoikeuden, vaikka muut mukisisivat vastaan

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Leskellä tarkoitetaan tässä artikkelissa vain avioleskeä, ei siis avoleskeä. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin. Hallintaoikeuteen ei siis esimerkiksi sisälly oikeutta omin päin myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuutta tai käyttää omaisuutta normaalin käytön vastaisella tavalla. Hallintaoikeuteen sisältyy toisaalta oikeus saada omaisuudesta karttuva tuotto.

Leskellä on oikeus hallita puolisonsa jäämistöä jakamattomana tämän kuoleman jälkeen. Vaikka puolisot olisivat tehneet avio-oikeuden kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, leskellä on silti oikeus jäämistön hallintaan. Lesken oikeus ei väisty myöskään, vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin jonkun muun kuin eloonjääneen puolison hyväksi. Lesken oikeus hallita jäämistöä on siis melkoisen vahva oikeus. On kuitenkin huomattava, että leski ei kuulu kuolinpesän osakkaisiin pelkästään tämän hallintaoikeutensa perusteella. 

Varakkaan lesken eläessä voisi kuitenkin olla rintaperillisten kannalta kohtuutonta, jos leski ei jakaisi ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä siivuakaan vainajan rintaperillisille. Arjen moninaisia tilanteita varten laki säätääkin lesken enimmäis- ja vähimmäissuojasta.

Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli kukaan vainajan rintaperillisistä tai testamentinsaajista ei esitä kuolinpesän jakovaadetta, saa leski hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset/testamentinsaajat/joku heistä vaativat jäämistön jakamista, lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana päättyy. Tällöin lesken enimmäissuoja kutistuu vähimmäissuojaksi. Vähimmäissuojan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Vaikka osakas olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, tulee lesken hallintaan kuitenkin aina jättää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen. Näitä ei kuitenkaan tarvitse jättää leskelle, mikäli lesken varallisuuteen sisältyy hänelle uudeksi kodiksi sopiva asunto. Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa. 

Miten sitten arvioidaan asunnon sopivuutta lesken kodiksi? Voitaisiinko leski kuitenkin velvoittaa muuttamaan kodistaan ja vaihtamaan vaikkapa hieman vaatimattomampaan asuntoon? Pääsääntöisesti lesken asumisen laatutaso ei saa laskea, huomioiden mm. asunnon koko, sijainti ja mukavuus. Lopullisen päätöksen asunnon sopivuudesta lesken kodiksi tekee kuitenkin pesänjakaja tai tuomioistuin. Tapauskohtainen käytäntö saattaa tuottaa mielenkiintoisia tulkintoja.

Toisaalta mikäli vainajalta ei jäänyt lainkaan omaisuutta, vaan päinvastoin esimerkiksi ylivelkainen kuolinpesä, ei leskellä ole mitään, mihin kohdistaa oikeutensa pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Tällaisessa tilanteessa lesken jakamattomuussuojaa ei tarvita eikä leskelle normaalitilanteessa kuuluva kuolinpesän hallintaoikeus käynnisty.

Lesken hallintaoikeus ei ole sama asia kuin omistusoikeus. Leskellä on oikeus käyttää hallintaoikeuden kohdetta ja saada sen tuotto. Leski ei kuitenkaan saa myydä tai muutoin luovuttaa hallintaoikeuden käsittävää omaisuutta. Leski saa kuitenkin esimerkiksi uusia koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja normaaliin tapaan, jolloin surrogaattiperiaatteen mukaisesti vanhojen huonekalujen sijaan hallintaoikeus kohdistuu uusittuun kodin irtaimistoon. Lesken tulee myös omaisuuden säilyttämisperiaatteen mukaisesti hoitaa asianmukaisesti hallitsemaansa jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Lesken hallintaoikeuden kestäessä jäämistöomaisuuden arvo ei saa laskea enemmän, kuin mitä se normaalista käytöstä johtuvan kulumisen vuoksi laskisi. Hänen tulee lisäksi maksaa normaalit omaisuuden ylläpitokulut, kuten kiinteistön käyttökulut ja vastikkeet.

Leski saa hallintaoikeutensa estämättä aina luovuttaa käyttöoikeutensa eteenpäin sen omistajalle joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Leski voi siis luopua hallintaoikeudestaan omaisuuden omistajan hyväksi. Perilliset saavat vähentää perintöosastaan lesken hallintaoikeuden rahamääräisen arvon, mikä vähentää perintöveron määrää. Toisaalta lesken ei tarvitse maksaa hallintaoikeudestaan lainkaan perintöveroa.

Lesken hallintaoikeus voi herättää monenlaisia kysymyksiä. Älä epäröi ottaa yhteyttä lakimiehiimme, he neuvovat sinua mielellään!


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »