» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kotityö ja lastenhoito voivat oikeuttaa hyvitykseen avoliiton päättyessä, mutta pelkkä se, että hoidit kodin tai jäit kotiin lasten kanssa, ei riitä. Sinun on näytettävä, että työsi auttoi toista kartuttamaan tai säilyttämään omaa omaisuuttaan ja että omistuksen mukainen jako jättäisi hänelle perusteettoman edun. Vahvin näyttö syntyy asiakirjoista, jotka yhdistävät kotivuotesi toisen omaisuuden kasvuun, sekä rehellisestä selvityksestä siitä, mitä itse sait yhteiselämästä.
Milloin kotityö on laissa tarkoitettu panos
Avoliittolain mukaan panokseksi katsotaan muun muassa työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi (avoliittolain 8 §:n 2 momentin 1 kohta). Kodin ja lasten hoito voi olla tällaista työtä. Hyvitykseen se oikeuttaa kuitenkin vain, jos se on auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan eikä tästä syntynyt etu ole vähäinen (8 §:n 1 ja 3 momentti).
Laki koskee pareja, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi (avoliittolain 3 §). Sitä sovelletaan avoliittoihin, jotka ovat päättyneet 1.4.2011 tai myöhemmin (avoliittolain 12 §). Kun kotiin on jääty yhteisen lapsen vuoksi, laki soveltuu siis yleensä, vaikka yhteiselämä olisi kestänyt alle viisi vuotta. Jos et ole varma, soveltuuko avoliittolaki teihin, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Mitä korkein oikeus on sanonut kotityöstä hyvityksen perusteena
Ratkaisussa KKO 2019:69 yli 20 vuotta kestäneen avoliiton osapuoli vaati erossa hyvitystä yhteisen kodin, lasten ja toisen avopuolison yrityksen hyväksi tekemästään työstä. Korkein oikeus totesi lain esitöihin viitaten, ettei yhteiseen talouteen panostaminen sinänsä vielä riitä hyvityksen perusteeksi, vaan panoksen on oltava sellainen, että toinen saisi ilman hyvitystä perusteetonta etua. Esimerkkinä tällaisesta panoksesta korkein oikeus mainitsi sen, että toinen jää kotiin huolehtimaan kodista ja yhteisistä lapsista toisen kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Panoksen on täytynyt auttaa toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan siten, että hän on saanut toisen kustannuksella perusteetonta etua.
Tapauksessa hyvitystä vaatinut avopuoliso oli saanut työstään muita vastaavissa tehtävissä toimivia korkeampaa palkkaa ja lisäksi merkittävän eläke-etuuden. Toinen avopuoliso oli puolestaan vastannut asumiskustannuksista ja rahoittanut myös vaatimuksen esittäneen avopuolison oman asunnon hankintaa. Korkein oikeus arvioi näitä seikkoja yhdessä muiden olosuhteiden kanssa ja katsoi, ettei perusteettoman edun syntymistä ollut näytetty.
Ratkaisu osoittaa, että hyvitysoikeutta arvioitaessa huomioon otetaan työpanoksen lisäksi myös se, millaisia taloudellisia etuja ja hyötyjä kumpikin avopuoliso on saanut yhteiselämän aikana.
Mitä sinun on näytettävä
Riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa perustuu (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Kotityöhön perustuvassa vaatimuksessa näytettäviä asioita on neljä:
- Työn määrä ja kesto: kuinka monta vuotta olit kotona tai osa-aikatyössä ja mitä teit.
- Yhteys toisen omaisuuteen: mitä omaisuutta hänelle karttui samana aikana ja miksi se oli mahdollista juuri sinun työsi ansiosta.
- Perusteeton etu: miksi omistuksen mukainen jako olisi epätasapainoinen, kun otetaan huomioon myös asuminen, elatus ja muu, minkä itse sait.
- Etu ei ole olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.
Kohta 2 on yleensä vaikein. Pelkkä väite, että mahdollistit toisen uran, ei riitä, vaan ketju pitää kuvata tosiasioilla. Kerro esimerkiksi, että toinen teki samaan aikaan pitkää työpäivää, eteni urallaan ja lyhensi omiin nimiinsä hankittua asuntolainaa, ja näytä nämä asiakirjoilla. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittääkö näyttösi hyvitysvaatimukseen.
Todisteet, joilla väitteet näytetään
Tuomioistuin arvioi näytön vapaasti kokonaisuutena (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §). Kotityötä ei yleensä näytetä yhdellä asiakirjalla vaan monen palan yhdistelmällä. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi:
- Kelan päätökset kotihoidon tuesta ja vanhempainpäivärahoista sekä työnantajan todistukset hoitovapaista ja osa-aikatyöstä: ne näyttävät, milloin olit pois työelämästä
- molempien verotus- ja palkkatiedot samalta ajalta sekä oma työeläkeotteesi: ne näyttävät tuloeron ja sen, miten sinulle kertyi eläkettä
- kauppakirjat, laina-asiakirjat ja sijoitusten tiliotteet: ne näyttävät, mitä toisen nimiin hankittiin ja milloin velkaa lyhennettiin
- tiliotteet, joista näkyy, kuka maksoi asumisen, ruoan ja lasten menot
- viestit ja sähköpostit, joista ilmenee sovittu työnjako, esimerkiksi päätös siitä, että sinä jäät kotiin, jotta toinen voi ottaa vastaan vaativamman työn
- todistajat, kuten sukulaiset, ystävät tai naapurit, jotka ovat nähneet perheen arjen.
Todistajan kertomus on arvokkain, kun hän kertoo konkreettisesti, mitä näki ja milloin. Tuomioistuin voi uskottavuutta arvioidessaan ottaa huomioon myös todistajan läheisen suhteen osapuoleen. Kokoa asiakirjat heti eron jälkeen, kun pääset vielä yhteisiin tietoihin ja muistat tapahtumat.
Mitä vastapuoli todennäköisesti väittää
Vastapuoli vetoaa yleensä siihen, että sait asua maksutta, että hän maksoi elämisesi tai että kartutit itsekin omaisuutta. Hän voi myös väittää, että omaisuus on perintöä tai hankittu ennen avoliittoa tai että työnjako oli tavallista arkea. Varaudu näyttämään oma saamasi hyöty itse ja perustelemaan, miksi lopputulos on silti epätasapainoinen. Vahva perustelu on esimerkiksi se, ettei sinulle karttunut omaisuutta ja eläkettäkin kertyi vähän, kun toisen nimiin karttui asunto ja säästöjä.
Kuinka suuri hyvitys voi olla
Laissa ei ole laskukaavaa, eikä hyvitys ole kotityön tuntipalkka. Arvion lähtökohtana on se perusteeton etu, joka toiselle jäisi pelkän omistuksen mukaisessa jaossa. Jos määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä tai se olisi saatavissa vain kohtuuttomin kustannuksin, tuomioistuin voi arvioida määrän (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentti). Siksi vaatimukseen kannattaa liittää perusteltu arvio: kuinka paljon toisen omaisuus kasvoi kotivuosinasi ja mikä osa siitä voidaan liittää sinun työhösi. Jos haluat juristin laskevan vaatimuksen määrän, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Esimerkki: Olit kahdeksan vuotta kotona kolmen lapsen kanssa, kun avopuolisosi eteni urallaan ja maksoi omiin nimiinsä ostetun omakotitalon lähes velattomaksi. Sinulle ei kertynyt omaisuutta, ja eläkettä kertyi vähän. Jos pystyt näyttämään työnjaon ja talon velan vähenemisen kotivuosina, hyvitysvaatimus voi menestyä. Arviossa otetaan kuitenkin huomioon asuminen ja elatus, jonka sait.
Mihin ja milloin vaatimus esitetään
Hyvityksestä voi sopia. Jos sopua ei synny, vaatimus tehdään erottelua toimittavalle pesänjakajalle tai, jos pesänjakajaa ei ole haettu, kanteella käräjäoikeudessa (avoliittolain 9 §:n 1 momentti).
Jos erottelua ei ole toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, ellei kannetta ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä haettu kolmen vuoden kuluessa siitä, kun muutitte pysyvästi erilleen, tai avopuolison kuolemasta. Jos erottelu on toimitettu eikä hyvitystä vaadittu siinä, kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa erottelusta (avoliittolain 9 §:n 2 ja 3 momentti). Pelkkä vaatimuskirje ei pidä oikeutta voimassa.
Milloin juristista on hyötyä
Kotityövaatimus on näyttöasia, jossa pelissä voi olla suuria summia. Juristi arvioi, ylittyykö kynnys, kun panoksesi ja saamasi edut punnitaan rinnakkain. Hän kokoaa tulot, Kelan päätökset ja omaisuustiedot vuosittaiseksi kokonaiskuvaksi ja laatii vaatimuksen, jossa jokaiselle neljälle näytettävälle asialle on todisteet. Hän myös neuvottelee sovinnon ja huolehtii, että kanne tai pesänjakajahakemus tehdään ennen määräajan päättymistä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Riittääkö, että olin osa-aikatyössä?
Voi riittää. Osa-aikaisuus ei estä hyvitystä, mutta sinun on näytettävä, että lyhennetty työaika ja kotona tehty työ olivat merkittäviä ja liittyivät toisen omaisuuden karttumiseen. Työnantajan todistus työajan lyhentämisestä on silloin hyvä todiste.
Entä jos toinen käytti tulonsa kulutukseen eikä hänelle jäänyt omaisuutta?
Silloin hyvitystä on vaikea saada. Laki edellyttää, että panoksesi auttoi toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan, ja jos omaisuutta ei ole, perusteetonta etua ei yleensä synny.
Riittääkö pelkkä eläke-ero?
Ei yksin. Eläke-ero voi tukea vaatimusta osana kokonaisuutta, mutta ratkaisevaa on yhteys toisen omaisuuden karttumiseen. KKO 2019:69:ssä vaatijan oma eläke-etu puhui hyvitystä vastaan, joten eläketiedot punnitaan molempiin suuntiin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
