- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avoliiton voi päättyä avopuolisoiden eläessä kahdesta syystä. Avoliitto päättyy silloin, kun avopuolisot solmivat avioliiton. Avoliitto voi päättyä myös silloin, kun avopuolisot eivät enää halua jatkaa yhteiselämää. Suomessa avopuolisoiden asema on hyvin heikko verrattuna avioliittoon. Kun yhteiselämä on päättynyt, usein herää kysymys omaisuuden jakamisesta sekä siitä, kuka omistaa mitäkin omaisuutta.
Keskeistä omaisuuden jakamisessa avoliiton päätyttyä on, sovelletaanko avoliittoon avoliittolakia (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, (26/2011)). Jos avoliitto on kestänyt alle viisi vuotta, eikä avopuolisoilla ole tai ole ollut yhteistä lasta tai ole tai ole ollut yhteisessä huollossa olevaa lasta, mahdolliset omistuskiistat sekä muiden velvoitteiden hoitaminen avopuolisoiden välillä ratkaistaan ensisijaisesti sopimuksella. Tällöin avopuolisoihin ei sovelleta avoliittolakia. Avopuolisot voivat sopimusvapauden mahdollistamana sopia hyvinkin vapaasti omaisuuden jakamisesta, lapsen elatuksesta sekä asumisesta.
Tavoitteena omistussuhteiden ratkaisemisessa on, että omistaja saa jaossa itselleen kuuluvan omaisuuden. Omistus on voitava näyttää toteen esimerkiksi ostokuitein. Kun avoliittolakia ei sovelleta, koti-irtaimiston kohdalla ei sovelleta olettamaa, jonka mukaan koti-irtaimisto on yhteistä omaisuutta, ellei toisin näytetä. Irtaimiston omistaja saa omaisuuden tällöin itselleen. Avopuoliso omistaa sen omaisuuden, jonka hän on kaupan, lahjan, perinnön tai testamentin nojalla itselleen saanut. Merkittävänä erona aviopuolisoiden asemaan on se, ettei omaisuutta tasata ”tasan” avio-oikeuden nojalla. Kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa eikä avopuolisolla ole oikeutta tasinkoon.
Mahdollisessa riitatilanteissa niiden avopuolisoiden omaisuuden jako, joihin ei sovelleta avoliittolakia, tapahtuu yleisessä tuomioistuimessa riita-asioiden käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Käytännössä yleisimmät oikeuskeinot, joihin riitaisassa tapauksessa turvaudutaan, ovat velkomus, sopimuksen kohtuullistaminen, omistuksen vahvistaminen ja kumoaminen sekä vahingonkorvaus.
Mikäli avopuolisoihin sovelletaan avoliittolakia, eli avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, asetelma rakentuu enemmän olettamien varaan kuin puhtaasti sopimisen varaan. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta lakisääteisestä avoliitosta. Vahvana oletuksena on silti edelleen omistuksen erillisyys.
Lakisääteiseen avoliittoon ei sovelleta olettamaa, jonka mukaan kummallekin avopuolisolle kuuluu puolet avopuolisoiden omaisuudesta. Olettama on ennemmin päinvastainen. Lakisääteinen avoliitto rakentuu perusajatukselle, jonka mukaan kummallekin kuuluu vain hänen omistamansa omaisuus. Minkäänlaisia laskennallisia osituksia ei tämän omistusosuuden täsmentämiseksi tarvita. Avopuolisoille ei ole avoliittolaissa asetettu velvollisuutta selvittää varallisuussuhteitaan toisilleen avoliiton kestäessä eikä sen päätyttyä. Sen vuoksi jokaisen avopuolison on itse pidettävä huolta siitä, että hän ainakin tietää, mitä hänelle itselleen kuuluu ja että se, mitä hänen varoillaan hankitaan, hankitaan myös hänen nimiinsä.
Erona lakisääteisen avoliiton ja avoliiton, johon ei sovelleta avoliittolakia välillä on se, että silloin kun avoliittolakia ei sovelleta, omaisuuden jakamisesta on sovittava. Lakisääteisessä avoliitossa omistus on erillistä ilman sopimuksiakin. Omistus on kuitenkin kyettävä näyttämään toteen. Kun avoliitto päättyy ja siihen voidaan soveltaa avoliittolakia, niin mahdollista on pesänjakajan määrääminen omaisuuden erottelua varten. Lisäksi erotilanteessa toisella voi olla tietyin laissa säädetyin edellytyksin oikeus hyvitykseen.
Valtaosa avoeroista ja omaisuuden jakamisista onnistutaan ratkaisemaan sopuisasti ja yhteisymmärryksessä. Mikäli sinulla on kysyttävää omaisuuden jakamisesta avoliiton päätyttyä, ota yhteyttä lakimiehiimme.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa