Minilex - Lakipuhelin

Avioliitto ulkomaalaisen kanssa Suomessa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioliiton esteiden tutkinta

Suomen kansalainen voi solmia avioliiton Suomen kansalaisen tai ulkomaan kansalaisen kanssa Suomessa. Ulkomaalaisuus ei siis ole este avioliiton solmimiselle. Vuonna 2016 solmittiin 3900 kansainvälistä avioliittoa, jossa vakituisesti Suomessa asuva Suomen kansalainen meni naimisiin ulkomaalaisen kanssa.

Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta. Kun suomalainen menee naimisiin toisen suomalaisen kanssa, on avioesteiden tutkinta melko nopeaa, sillä tiedot saadaan suoraan väestötietojärjestelmästä. Kun toinen avioliittoon aikovista on ulkomaan kansalainen, on avioliiton esteiden tutkinnalle varattava pidempi aika, sillä esteiden käsittely voi kestää jopa viikkoja. Avioliiton esteiden tutkinnassa selvitetään, ettei avioliitolle ole laissa säädettyjä esteitä, joita ovat muun muassa voimassa oleva avioliitto tai rekisteröity parisuhde sekä läheinen sukulaisuus.

Ulkomaan kansalaiselta tarvitaan siviilisäätytodistus hänen kotimaastaan tai hänen kotimaansa Suomeen sijoitetun lähetystön tai konsulaatin todistus hänen siviilisäädystään. Siviilisäätytodistuksen on oltava laillistettu. Jos kysymyksessä on kuitenkin Pohjoismaiden viranomaisten myöntämä todistus, Viron rekisteriviranomaisen antama englanninkielinen todistus tai Suomessa sijaitsevan lähetystön tai konsulaatin antama todistus, ei laillistamista tarvita. Tarvittaessa siviilisäätytodistus tulee myös käännättää. Jos ulkomaan kansalainen asuu pysyvästi Suomessa, häntä koskevat tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä, eli kotimaan viranomaisen antamia todistuksia ei tällöin tarvita.

Sovellettava laki

Keskeinen oikeudellinen kysymys kansainvälisen avioliiton osalta, on sovellettavan lain valinta. Tuomioistuinvaltion lainvalinta normi määrää, minkä valtion lakia kansainväliseen avioliittoon sovelletaan. Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtana on, että tapaukseen sovelletaan sen valtion lakia, johon sillä on läheisin liittymä. Jos puolisot asettuvat avioliiton solmimisen jälkeen Suomeen asumaan, sovelletaan heidän aviovarallisuussuhteisiinsa lähtökohtaisesti Suomen lakia. Asuinvaltion lakia kutsutaan myös termillä lex fori.

Keskeistä on myös ratkaista, minkä maan tuomioistuin on tapauksessa toimivaltainen. Toisinaan on myös mahdollista sopia etukäteen, minkä valtion tuomioistuimessa mahdollinen myöhemmin ilmenevä riitatilanne ratkaistaan. Kyseistä sopimustyyppiä kutsutaan prorogaatiosopimukseksi. Perheoikeudessa prorogaatiosopimuksien sallittavuus ei ole itsestään selvää. Syynä tähän on se, että perheoikeudessa toinen osapuoli on usein toista heikommassa asemassa. Sallimalla prorogaatiosta sopimisen perheoikeudessa syntyy riski siitä, että avioliiton heikompi osapuoli taivutellaan suostumaan vahvemman kannalta edullisen tuomioistuinvaltion valintaan. Sopimusvapautta on näin ollen kyseisen sopimustyypin osalta perheoikeudessa rajoitettu.

Avioliiton aikaisten varallisuussuhteiden osalta avioliittoon aikova tai avioliitossa oleva pari voi valita sovellettavaksi sen valtion lain, missä toisella tai kummallakin puolisolla on kotipaikka tai jonka kansalainen toinen puoliso tai molemmat ovat sopimusta tehtäessä. Avioliiton varallisuussuhteet pitävät sisällään muun muassa puolisoiden omistusoikeuksiin, velkasuhteisiin ja omaisuuden jakamiseen liittyviä oikeuskysymyksiä. Sovellettavaksi laiksi voidaan määrätä myös sen valtion laki, johon toisen tai kummankin puolison kotipaikka on avioliiton aikana siirtynyt. Sopimus tulee laatia kirjallisesti, kuten myös sopimus kyseisen sopimuksen muuttamisesta tai peruuttamisesta.

Mikäli puolisot eivät ole sopineet aviovarallisuussuhteisiinsa sovellettavasta laista, sovelletaan sen maan lakia, joihin molemmille puolisoille muodostui avioliiton solmimisen jälkeen kotipaikka. Mikäli kotipaikka vaihtuu myöhemmin toiseen valtioon, sovelletaan aviovarallisuussuhteisiin tämän uuden asuinvaltion lakia, jos puolisot ovat asuneet siellä vähintään viisi vuotta. Uuden asuinmaan lakia sovelletaan välittömästi, mikäli molemmat puolisot ovat kyseisen maan kansalaisia tai jos puolisoilla on aiemmin avioliiton aikana ollut siinä valtiossa asuinpaikka.

Mikäli puolisoiden avioliitto päätyy avioeroon, voidaan avioero ottaa Suomessa käsiteltäväksi mikäli jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

1. Molemmilla puolisoilla on kotipaikka Suomessa. 

2. Puolisoiden viimeisin samanaikainen asuinpaikka oli Suomessa ja toinen heistä asuu täällä yhä.

3. Puolisot ovat Suomen kansalaisia

4. Vastaajan kotipaikka on Suomessa

5. Jos puolisot hakevat eroa yhdessä ja jättävät yhteisen avioerohakemuksen, on jommankumman puolison asuinpaikka Suomessa

6. Kantaja (avioeron hakija) on Suomen kansalainen, hänen asuinpaikkansa on täällä ja hän on myös vähintään kuukauden ajan asunut Suomessa

7. Kantajan asuinpaikka on Suomessa hän on asunut täällä vähintään vuoden ajan ennen avioerohakemuksen tekoa.

Tietyissä tapauksissa voi ilmetä tilanteita, joissa suomalaisen puoliso on vieraan valtion kansalainen ja hänen kotimaansa ei tunnusta parin suomalaista avioliittoa. EU-maassa solmittu avioliitto tunnustetaan kaikissa muissa EU-maissa. Tämä ei kuitenkaan aina päde silloin, kun aviopuolisot ovat samaa sukupuolta.

Oleskelulupa

Suomen kansalaisen puolisolla on oikeus saada oleskelulupa Suomeen perhesiteiden perusteella. Tällöin kuitenkin edellytetään, että ulkomaalaisen puoliso asuu Suomessa tai on muuttamassa Suomeen. Suomen kansalaisuutta ei kuitenkaan voi saada avioliiton perusteella.

Vinkit

-Kun avioliitto solmitaan vieraan valtion kansalaisen kanssa, tulee avioliiton esteiden tutkinnalle varata riittävästi aikaa.

-Avioliittoon sovelletaan lähtökohtaisesti sen maan lakia, johon puolisot asettuvat asumaan.

-Puolisot voivat myös sopia, minkä valtion lakia avioliittoon sovelletaan.

Varoitukset

-Suomessa solmittua avioliittoa ei välttämättä tunnusteta puolison kotimaassa.

-Avioliiton perusteella ei voi saada Suomen kansalaisuutta.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa