Minilex - Lakipuhelin

Avopuolison talon remonttiin käytetyt rahat: mitä voin vaatia erossa?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Remontti ei tee sinusta talon omistajaa, eikä erossa saa automaattisesti takaisin kaikkea, mitä remonttiin käytit. Voit kuitenkin vaatia hyvitystä avoliittolain perusteella, jos laki soveltuu teihin ja remontti kartutti tai säilytti avopuolisosi omaisuutta niin, että hän muuten hyötyisi perusteettomasti sinun kustannuksellasi. Jos avoliittolaki ei sovellu, vaatimus voi perustua yleiseen perusteettoman edun palautukseen. Kummassakin tapauksessa ratkaisee, mitä remontti talolle teki ja mitä pystyt näyttämään.
 

Ensin: soveltuuko avoliittolaki

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (avoliittolaki) koskee avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi (avoliittolain 3 §). Laki koskee avoliittoja, jotka ovat päättyneet 1.4.2011 tai myöhemmin (avoliittolain 12 §). Avoliittoa ei tarvitse rekisteröidä mihinkään, vaan soveltuminen ratkaistaan tosiasioiden perusteella.

Jos laki soveltuu, vaadit hyvitystä. Jos se ei sovellu, vaadit perusteettoman edun palautusta. Säännöt ja määräajat ovat erilaiset, joten tämä kannattaa selvittää ennen kuin teet vaatimuksen. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kumpaa reittiä vaatimuksesi kulkee.
 

Milloin remontista saa hyvitystä

Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta niin, että yhteistalouden purkaminen pelkkien omistussuhteiden mukaan johtaisi perusteettomaan etuun (avoliittolain 8 §:n 1 momentti). Remontti voi olla panosta kahdella tavalla. Se voi olla työtä toisen omistaman omaisuuden hyväksi, tai se voi olla varojen sijoittamista toisen omistamaan omaisuuteen (avoliittolain 8 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohta).

Hyvitystä ei ole, jos toisen saama etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen (avoliittolain 8 §:n 3 momentti). Hyvitys ei myöskään ole palkkio yhteisestä elämästä eikä tasaus, jolla omaisuus jaettaisiin puoliksi.
 

Arjen kulut vai talon arvoa nostava investointi

Raja kulkee tavallisten asumiskulujen ja varsinaisen investoinnin välillä. Osuus sähköstä, vedestä, ruoasta tai pienistä kunnossapitotöistä kuuluu yhteiseen elämään. Ne eivät yleensä oikeuta hyvitykseen, koska niistä hyötyivät molemmat asuessaan talossa.

Vaatimus vahvistuu, kun raha tai työ on kohdistunut selvästi talon arvoon tai kuntoon. Tällaisia ovat esimerkiksi katon uusiminen, kylpyhuoneremontti, laajennus, salaojitus tai lämmitysjärjestelmän vaihto. Myös välttämätön korjaus voi olla panos, jos se säilytti talon arvon, esimerkiksi kun vesivahinko korjattiin ennen kuin rakenteet ehtivät vaurioitua.
 

Oma työ lasketaan

Sinun ei tarvitse olla maksanut remonttia rahalla. Jos teit itse esimerkiksi purku-, laatoitus- tai maalaustyöt, työsi voi olla panos toisen omaisuuden hyväksi. Työn arvoa voi havainnollistaa vertaamalla sitä siihen, mitä vastaava työ olisi maksanut ulkopuoliselta tekijältä. Näytöksi käyvät valokuvat työn eri vaiheista, viestit, joissa töistä sovittiin, ja todistajat, kuten naapurit tai talkooapuna olleet.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Paljonko voi saada

Laissa ei ole laskukaavaa. Hyvitys ei ole automaattisesti sama kuin remonttiin käytetty raha, eikä se ole automaattisesti talon koko arvonnousu. Arvioinnissa voidaan joutua erottamaan toisistaan:

  • remontin kustannukset, sekä rahat että oma työ
  • remontin vaikutus talon arvoon
  • yleisen hintakehityksen vaikutus, joka olisi nostanut tai laskenut arvoa ilman remonttiakin
  • se, mitä itse sait, esimerkiksi asumisen talossa ilman vuokraa.

Vaatijan on näytettävä ne seikat, joihin vaatimus perustuu (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Jos hyvitysoikeus on näytetty mutta tarkasta määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä tai sen hankkiminen olisi kohtuuttoman vaikeaa, tuomioistuin voi arvioida määrän. Pelkkä väite siitä, että maksoit paljon, ei silti riitä.

Esimerkki: Käytit 40 000 euroa avopuolisosi omistaman omakotitalon katto- ja kylpyhuoneremonttiin, ja asuitte talossa sen jälkeen vielä kolme vuotta. Kiinteistönvälittäjän arvion mukaan remontti nosti talon arvoa noin 30 000 euroa. Hyvitystä arvioidaan kokonaisuutena, joten huomioon otetaan sekä arvonnousu että se, että asuit talossa maksamatta vuokraa. Hyvitys voi siksi jäädä pienemmäksi kuin remontin hinta, eikä sen määrää voi ennustaa varmasti etukäteen.

 

Kun avoliittolaki ei sovellu

Lyhyemmässä avoliitossa ilman yhteistä lasta voit vedota yleiseen perusteettoman edun palautukseen. Silloin arvioidaan, onko toinen saanut taloudellista hyötyä sinun kustannuksellasi ilman hyväksyttävää perustetta, esimerkiksi kun remontti tehtiin yhteistä tulevaisuutta varten ja ero tuli pian sen jälkeen. Korkein oikeus on avioliittoa koskeneessa ratkaisussa KKO 2026:15 vahvistanut, että alun perin tarkoituksellinenkin varallisuudensiirto voi myöhempien olosuhdemuutosten vuoksi muuttua perusteettomaksi. Ratkaisu tukee yleisten perusteettoman edun palautusta koskevien periaatteiden soveltamista parisuhteessa, mutta sen soveltaminen avopuolisoiden väliseen remonttitilanteeseen riippuu tapauksen olosuhteista. Arvioinnissa merkitystä on muun muassa panoksen suuruudella, remontin vaikutuksella asunnon arvoon, osapuolten tarkoituksella ja sillä, millaista vastiketta panoksesta oli tarkoitus saada.

Tämä vaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun sait tai sinun olisi pitänyt saada tieto palautuksen perusteesta ja edun saajasta (velan vanhentumisesta annetun lain 4 ja 7 §). Toisin kuin avoliittolain hyvityksessä, vanhentumisen voi katkaista vaatimuksella tai muistutuksella, josta käyvät ilmi vaatimuksen peruste ja määrä, jolleivät ne ole jo toisen tiedossa (velan vanhentumisesta annetun lain 10 §). Jos et ole varma, onko vaatimuksesi vielä ajoissa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Jos talo on yhteinen

Jos talo on molempien nimissä, remontti on lähtökohtaisesti parantanut molempien omaisuutta. Asia ratkaistaan tällöin ensisijaisesti yhteisomistuksen purkamisena, eli talo myydään tai toinen lunastaa toisen osuuden sopimalla.

Jos olet kuitenkin maksanut remonttikustannuksia yksin enemmän kuin oma omistusosuutesi edellyttäisi, voit mahdollisesti vaatia toiselta avopuolisolta hyvitystä avoliittolain 8 §:n perusteella. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:65 hyväksynyt hyvityksen tilanteessa, jossa toinen avopuoliso oli rahoittanut myös toisen omistusosuuteen kohdistuneita remonttikustannuksia. Hyvityksen saaminen edellyttää kuitenkin, että muut lain mukaiset edellytykset täyttyvät ja että hyvityksen epääminen johtaisi perusteettomaan etuun toisen kustannuksella.
 

Mitä toinen voi väittää

Avopuoliso, jolta hyvitystä vaaditaan, vetoaa tavallisesti johonkin näistä:

  • remontti oli tavanomaista asumiseen kuuluvaa kunnossapitoa
  • asuit talossa ilman vuokraa, joten olet jo saanut vastikkeen
  • talon arvo nousi markkinoiden takia eikä remontin
  • remontti oli tarpeeton, huonosti tehty tai tehty vain sinun toiveestasi
  • raha oli lahja eikä panos, jonka takaisin saamisesta olisi ollut puhetta.

Siksi näyttö kannattaa koota niin, että se vastaa näihin väitteisiin jo valmiiksi. Jos haluat juristin laativan hyvitysvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Miten vaatimus esitetään ja milloin

Hyvityksestä voi sopia. Muuten vaatimus esitetään omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle tai, jos pesänjakajaa ei ole haettu, kanteella käräjäoikeudessa (avoliittolain 9 §:n 1 momentti). Hyvitysoikeus raukeaa, jos asiaa ei viedä eteenpäin määräajassa: kolmessa vuodessa pysyvästä erilleen muutosta tai, jos erottelu on jo tehty, kuudessa kuukaudessa erottelusta. Pelkkä vaatimuskirje ei pysäytä määräaikaa.

Jos asia menee oikeuteen, hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luku). Siksi näyttö ja sovinnon mahdollisuus kannattaa arvioida etukäteen.
 

Näin etenet

  1. Selvitä, kenen nimissä talo on ja soveltuuko avoliittolaki.
  2. Kokoa laskut, tilisiirrot, materiaalikuitit, urakkasopimukset sekä valokuvat ennen remonttia ja sen jälkeen.
  3. Erottele tavalliset asumiskulut talon arvoa nostaneista töistä.
  4. Kirjaa oma työsi: mitä teit, milloin ja kuinka paljon.
  5. Hanki tarvittaessa kiinteistönvälittäjän tai rakennusalan asiantuntijan arvio remontin vaikutuksesta talon arvoon.
  6. Pyri sopimaan hyvityksestä kirjallisesti.
  7. Jos sopua ei synny, vie asia pesänjakajalle tai käräjäoikeuteen määräajassa.
     

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun remonttiin on mennyt merkittävä summa, avopuoliso kiistää vaatimuksen tai määräaika lähestyy. Juristi selvittää ensin, kumpaa reittiä vaatimus kulkee: avoliittolain hyvitys vai perusteettoman edun palautus. Hän käy läpi kuitit ja tiliotteet, erottelee arjen kulut investoinneista ja hankkii tarvittaessa arvion remontin vaikutuksesta talon arvoon. Sen jälkeen hän laatii perustellun vaatimuksen euromäärineen, neuvottelee sovinnosta ja tarvittaessa hakee pesänjakajaa tai nostaa kanteen ajoissa.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voinko vaatia remonttirahoja takaisin jo nyt, kun asumme vielä yhdessä?

Avoliittolain mukainen hyvitys tulee kysymykseen vasta, kun avoliitto päättyy eroon tai kuolemaan (avoliittolain 1 §). Yhteiselämän aikana remontista ja sen rahoituksesta voi kuitenkin sopia. Kirjallinen sopimus on erossa hyvää näyttöä siitä, mitä remontista sovittiin.

Avopuolisoni aikoo myydä talon ennen kuin asia ratkeaa. Voinko estää sen?

Talon omistaja saa lähtökohtaisesti myydä talonsa, eikä hyvitysvaatimus estä sitä. Jos on todennäköistä, että saat hyvitystä, ja on vaara, että hän kätkee tai hävittää kauppahinnan, käräjäoikeus voi määrätä hänen omaisuuttaan takavarikkoon saatavasi turvaamiseksi (oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §). Takavarikko edellyttää hakemusta ja yleensä vakuutta, joten se kannattaa harkita juristin kanssa.

Teimme remontin yhdessä, mutta minä maksoin materiaalit ja hän teki työt. Kuka saa hyvitystä?

Kummankin panos otetaan huomioon. Jos talo on hänen, hänen työnsä on tehty hänen omaan omaisuuteensa, eikä se oikeuta häntä hyvitykseen. Sinun maksamasi materiaalit voivat sen sijaan olla panos hänen omaisuutensa hyväksi, ja niiden vaikutus talon arvoon arvioidaan samalla tavalla kuin muukin remontti.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa