- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Avoliitto tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi keskenään parisuhteessa olevaa henkilöä asuu yhteisessä taloudessa avioliiton kaltaisissa olosuhteissa ilman, että he ovat solmineet avioliittoa. Avoliitossa asuminen ei luo henkilöiden välille minkäänlaista keskinäistä elatusvelvollisuutta, kuten avioliitossa, vaan henkilöt ovat itsenäisesti vastuussa taloudellisista asioistaan ja hoitavat ne yleensä keskenään sopimalla. Näin ollen avoliitto ei siis myöskään luo minkäänlaisia oikeuksia toisen osapuolen omaisuuteen, vaan molemmat vastaavat omista varoistaan sekä veloistaan henkilökohtaisesti. Avoliitto ei siis synnytä avopuolisoiden välille juridisia oikeuksia tai velvollisuuksia ja avoliitto poikkeaakin tästä johtuen huomattavasti avioliitosta, sillä avioliiton solmiminen tuo mukanaan sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
Avoliitto voi kuitenkin tietyissä tilanteissa vaikuttaa esimerkiksi avopuolisoiden saamiin etuuksiin. Huomioitavaa on myös se, että mikäli avopuolisot tekevät esimerkiksi yhteisen vuokrasopimuksen, ovat he siitä yhteisvastuullisesti velvollisia huolehtimaan. Vaikka jo mainittua elatusvelvollisuutta ei puolisoiden välillä ole, joutuu toinen osapuoli vastaamaan myös toisen avopuolison vuokran osuudesta, mikäli hän sen jostain syystä jättäisi maksamatta. Yhteisen vuokrasopimuksen irtisanominen tulee myös tapahtua molempien osapuolten yhteisellä päätöksellä, eli vain toisella puolisolla ei ole yksin oikeutta sanoa irti heidän yhdessä asuttamansa asunnon vuokrausta koskevaa sopimusta.
Avoliitossa syntyneen lapsen äidistä tulee automaattisesti lapsen huoltaja. Jotta isän juridinen asema saadaan vastaavaksi, tulee hänen tunnustaa isyytensä raskauden aikana tai lapsen syntymän jälkeen. Tämän jälkeen isyys on vielä vahvistettava. Vasta tämän menettelyn jälkeen myös isällä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet lapsen elatuksesta huolehtimiseen.
Avoliitossa asuessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi yhteisesti hankitun omaisuuden jaossa avoerotilanteessa noudatetan niin sanottua nimiperiaatetta, eli omaisuus kuuluu sille kenen nimiin se on ostettu tai rekisteröity. Avoliiton purkautuessa omaisuutta ei siis jaeta tasan, vaan se erotellaan sen hyväksi, kuka esimerkiksi tavaran on konkreettisesti maksanut. Kumpikin puolisoista saa siis pitää oman omaisuutensa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä avopuolisolla on mahdollista saada hyvitystä avoliiton eteensä antamastaan panoksesta, esimerkiksi jos hän on toimillaan edesauttanut sitä, että toisen puolison omaisuus on merkittävästi lisääntynyt avoliiton aikana ja hän näin ollen saisi hyväkseen perusteetonta etua.
Avopuolisoilla ei myöskään ole minkäänlaista oikeutta periä toistensa omaisuutta, mikäli toinen osapuoli avoliiton kestäessä menehtyy. Ainut tapa vaikuttaa perinnön jättämiseksi avopuolisolleen on laatia testamentti tämän hyväksi.
Vaikka avoliitto ei tuokaan mukanaan juridisia oikeuksia, on puolisoiden mahdollista luoda avioliittoa vastaavia oikeuksia keskinäisillä sopimuksillaan. Avopuolisot voivat esimerkiksi sopia etukäteen siitä, miten omaisuus jaetaan eron tullessa.
-Avoliitto ei synnytä juridisia oikeuksia tai velvollisuuksia.
-Avoliitto voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi Kelan myöntämiin etuuksiin.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.