Minilex - Lakipuhelin

Avopuolisoiden ero ja omaisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avoliitto päättyy eroon, kun avopuolisot muuttavat asumaan eri osoitteisiin. Avopuolisoiden eron vaikutukset riippuvat siitä, kuinka kauan henkilöt ovat asuneet avoliitossa tai onko heillä ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lähtökohtaisesti avoliiton purkamiseen ei liity mitään avioliittoon verrattavissa olevaa varallisuusjärjestelmää. Avopuolisoiden erotessa kumpikin puolisoista saa pitää oman omaisuutensa. Myös avoliiton aikana noudatetaan omaisuuden erillisyyden periaatetta, eli se omaisuus, joka puolisolla oli ennen avoliittoa, sekä omaisuus, jonka hän on saanut tai hankkinut avoliiton aikana, kuuluu yksin hänelle. Tietyissä tapauksissa on kuitenkin katsottu aiheelliseksi säätää avopuolisoiden mahdollisuudesta vedota eräisiin erityisiin oikeuksiin avoliiton päättyessä eroon. Avopuolisoiden eroa koskevaa erityislakia sovelletaan vain pitkäkestoisiin avoliittoihin eli yli viisi vuotta kestäneisiin, tai lyhyisiin avoliittoihin silloin, kun parilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Avopuolisoilla ei ole mahdollisuutta vedota erityisiin yhteistalouden purkamista koskeviin säännöksiin, mikäli he ovat asuneet yhdessä alle viisi vuotta, eikä heillä ole tai ole ollut yhteistä tai yhteisessä huollossa olevaa lasta. Tällöin kummallekin kuuluu se omaisuus, jonka hän on avoliiton aikana hankkinut tai saanut. Kumpikin puolisoista saa lähtökohtaisesti omissa nimissään olevan omaisuuden itselleen, eli avoliitossa noudatetaan nimiperiaatetta. Lyhytkestoisen avoliiton purkautuessa avopuolisot voivat vapaasti sopia siitä, kuinka omaisuus jaetaan heidän välillään. He voivat tarvittaessa turvautua myös sellaisiin yleisiin periaatteisiin kuin sopimuksen kohtuullistamiseen, perusteettoman edun palautukseen ja omistusoikeuden vahvistamiseen tai kumoamiseen.

Niin sanottu avoliittolaki pätee vain sellaisen avoliiton purkautumiseen, jossa puolisot ovat asuneet yhdessä yli viisi vuotta tai heillä on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avoliittolain säännösten soveltaminen on osittain vapaaehtoista, eli puolisot voivat avoliiton aikana sopia keskenään, että lakia ei sovelleta heidän liittonsa päättyessä eroon tai toisen puolison kuolemaan. Merkittävä rajoitus sopimusvapauteen on kuitenkin se, että avoliitossa elävä henkilö ei voi lopullisesti luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai pesänjakajan määräämistä.

Erityislain soveltamisen piirissä olevat avopuolisot voivat vaatia omaisuuden erottelua erilleen muuton yhteydessä. Omaisuuden erottelu tarkoittaa omaisuuden jakamista virallisesti siten, että kumpikin puolisoista saa itselleen kuuluvan omaisuuden. Puolisot voivat toimittaa omaisuuden erottelun keskenään sopimalla, mutta heillä on myös oikeus hakea pesänjakajan määräämistä. Erottelusta on aina laadittava asiakirja, jonka osapuolet allekirjoittavat, ja jonka kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi.

Avopuolisot vaativat pesänjakajan määräämistä yleensä tilanteessa, jossa he eivät pääse yksimielisyyteen siitä, kummalle jokin omaisuus kuuluu. Lähtökohtaisesti omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin omaisuus on hankittu. Tästä johtuen yhteiseksi tarkoitettu omaisuus on avoliitossa syytä hankkia molempien puolisoiden nimiin. Toisen puolison nimissä oleva omaisuus voidaan katsoa yhteiseksi, mutta tällöin vastuu yhteisomistuksen näyttämisestä on sillä puolisolla, joka väittää omaisuuden olevan yhteistä. Omaisuuden yhteisyyttä voi todistaa esimerkiksi se, että puolisot ovat maksaneet kyseisen omaisuuden yhdessä. Omaisuus, jonka omistajasta ei päästä yksimielisyyteen, on katsottava yhteiseksi omaisuudeksi. Puolisot voivat periaatteessa jatkaa yhteisomistussuhdetta eron jälkeen, mutta käytännössä yhteisomistussuhde on purettava. Purkaminen onnistuu esimerkiksi siten, että toinen avopuolisoista vaihtaa tarpeeksi arvokasta omaisuuttaan toisen puolison yhteisomistusosuutta vastaan ja saa siten itselleen yksinoikeuden aiemmin yhteiseen omaisuuteen.

Avopuolisoilla on kaiken kaikkiaan monia vaihtoehtoja järjestää omaisuuskysymykset avoliiton päättyessä eroon. Toisella puolisolla voi olla oikeus jopa niin sanottuun hyvitykseen erityislain piiriin kuuluvien liittojen kohdalla tiettyjen edellytysten täyttyessä. Lakimieheltä kannattaa tiedustella myös niistä siviilioikeudellisista periaatteista, joihin puolisot voivat mahdollisesti vedota myös lailla sääntelemättömän avoliiton päättyessä. 

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

-Avopuolisoiden erotessa kumpikin saa pitää oman omaisuutensa, eli puolisoilla ei ole minkäänlaista oikeutta toistensa omaisuuteen.

-Omaisuuden jaossa noudatetaan lähtökohtaisesti nimiperiaatetta.

-Jos avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, on puolisolla erotilanteessa oikeus vaatia omaisuuden erottelua.

Varoitukset

-Jos omaisuus on merkitty vain toisen puolison nimiin, voidaan omaisuus katsoa yhteiseksi, jos se puoliso, joka väittää omaisuuden olevan yhteistä, kykenee näyttämään omaisuuden todella olevan yhteistä.

-Avoliittoihin, jotka eivät täytä avoliittolain kriteereitä avoliitosta, ei sovelleta avoliittolain säännöksiä.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]