- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Parisuhteessa yleensäkin, kuten myös avoliitossa, on mahdollista, että puolisot panostavat yhteiseen talouteen eri tavoilla. Toinen avopuolisoista voi olla esimerkiksi opiskelija ja toinen työssä käyvä. Puolisot voivat myös solmia keskenään erilaisia sopimuksia. He voivat sopia esimerkiksi, että toinen avopuolisoista maksaa asunnon vuokran ja toinen vastaa ruokaostoksista aiheutuvista kustannuksista. Avoliiton päättyessä eroon tai toisen puolison kuolemaan voi tälläisten järjestelyjen johdosta syntyä tilanne, jossa toinen avopuolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella. Tämä on mahdollista avoliitossa sillä avoliiton päättyessä ei tehdä omaisuuden ositusta, kuten avioliiton päättyessä.
Laissa on yleisesti hyvin vähän säännöksiä avoliitosta. Säännöksiä on kuitenkin jonkin verran liittyen avoliiton päättymiseen, kun avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Tällöin puhutaan niin sanotusta lakisääteisestä avoliitosta. Lakisääteisiä avoliittoja koskee laki avoliiton yhteistalouden purkamisesta eli niin sanottu avoliittolaki. Avoliiton päättyessä kumpikin parisuhteen osapuoli pitää oman omaisuutensa ja yhteisen omaisuuden yhteisomistussuhde puretaan. Avoliittolaissa on kuitenkin säännöksiä perusteettomasta edusta ja siitä johtuvasta hyvityksestä.
Avopuolisolla, joka on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta, on oikeus hyvitykseen, jos omaisuuden jakaminen pelkän omistussuhteen perusteella olisi kohtuutonta. Kyseisenä panoksena voidaan pitää muun muassa työtä yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoitusta toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen. Esimerkiksi, jos avopuoliso on tehnyt puolisoiden yhteiseen kotiin kylpyhuoneremontin ja käyttänyt siihen omia varojaan, voi hänellä olla oikeus hyvitykseen tästä panoksesta ja sijoituksesta. Samoin oikeus hyvitykseen voisi olla tilanteessa, jossa toinen avopuoliso on jäänyt kotiin, jotta toinen voisi edetä urallaan. Jos kuitenkin perusteeton etu on olosuhteisiin nähden vähäinen, ei oikeutta hyvitykseen ole.
Avopuolisot voivat vapaasti sopia hyvityksestä. Jos he eivät pääse yhteisymmärrykseen, voi hyvitystä haluava tehdä hyvitysvaatimuksen omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajaa ei ole määrätty, voi asiasta nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Oikeus vaatia hyvitystä raukeaa, jos vaatimusta siitä ei ole esitetty omaisuuden erottelussa, eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos omaisuuden erottelua ei ole ollenkaan toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ei ole haettu kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä.
Perusteettomaan etuun ja hyvitykseen liittyvissä kysymyksissä tavoitat lakimiehemme lakipuhelimestamme.
-Avopuoliso, joka on panostanut yhteiseen talouteen enemmän kuin toinen puoliso, voi joissakin tapauksissa saada hyvitystä, jos toinen puoliso on saanut perusteetonta etua.
-Avoliittolain säännökset koskevat vain avoliittoja, jotka ovat kestäneet yli viisi vuotta, sekä avoliittoja, joissa puolisoilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva yhteinen lapsi.
-Jos perusteeton etu on olosuhteisiin nähden vähäinen, ei oikeutta hyvitykseen ole.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.