Minilex - Lakipuhelin

Avoliitto, asunto ja ero

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avoliiton päättyessä eroon on ratkaistava, mitä tapahtuu yhteisenä kotina käytetylle asunnolle. Avoliittoa koskevaa lainsäädäntöä on olemassa hyvin vähän. Avoliittolaki koskee vain avoliittoa, joka on kestänyt vähintään viisi vuotta tai avoliittoa, jossa avoparilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva yhteinen lapsi. Laissa säännellään siitä, miten omaisuus voidaan erotella avoliiton päättyessä, kun osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen. Nämä omaisuuden erottelua koskevat säännökset eivät kuitenkaan koske alle viisi vuotta kestäneitä avoliittoja, joissa avoparilla ei ole tai ole ollut yhteistä lasta. Tällaisen lainsäädännön ulkopuolelle jäävän avoliiton päättyessä eroon, on avopuolisoiden ratkaistava itse, miten omaisuus jaetaan heidän kesken. 

Myös lakisääteisten avoliittojen osalta avopuolisot voivat keskenään sopia siitä, miten omaisuus jaetaan. Näin ollen lähtökohtana on se, että erottaessa, avopuolisot sopivat keskenään siitä, mitä tapahtuu yhteiselle asunnolle. Omistusasunnon ollessa kyseessä, on mahdollista, että puolisot myyvät asunnon ja jakavat varat keskenään tai, että toinen puolisoista ostaa toisen puolison osuuden ja jää asumaan asuntoon. Jos avoparin kotina oleva asunto on heidän yhteisomistuksessaan, on yhteisomistussuhde vaadittaessa purettavissa myös tuomioistuimen avulla. 

Jos asunto puolestaan on kokonaan toisen avopuolison yksinomistuksessa, on toisen asema heikko erotilanteessa. Hänellä ei ole oikeuksia asuntoa kohtaan. Kuitenkin avoliittolaissa on säännelty mahdollisuudesta saada hyvitystä, jos toinen avopuolisoista on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan. Hyvityksen saaminen edellyttää lisäksi sitä, että omaisuuden erottelu pelkän omistussuhteen perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Toinen avopuolisoista on voinut esimerkiksi osallistua kokonaan toisen nimissä olevan asunnon hankintaan tai muihin asuntoon liittyviin kustannuksiin. Tällöin hän voi vaatia hyvitystä antamastaan panoksesta. Vähäisestä perusteettomasta edusta ei voi kuitenkaan saada hyvitystä, elleivät avopuolisot siitä yhdessä sovi. 

Jos taas kyseessä on vuokra-asunto, voi asumisjärjestelyistä sopiminen olla hankalampaa. Etenkin jos ero sattuu kesken määräaikaisen vuokrasopimuksen, ja avoparilla on yhteinen vuokrasopimus, voi asunnosta eroon pääseminen tuottaa hankaluuksia. Tällaisessa tilanteessa avopuolisot voivat pyrkiä sopimaan asumisjärjestelyistä vuokranantajan kanssa. Jos taas kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, voivat avopuolisot irtisanoa sopimuksen ja muuttaa pois asunnosta. On myös mahdollista, että avopuolisot sopivat vuokranantajan kanssa, että toinen puolisoista muuttaa pois ja toinen jää asuntoon vuokralaiseksi.

Lisäksi on mahdollista, että vain toinen avopuolisoista on solminut vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa. Avopuolisolla on nimittäin oikeus muuttaa asumaan puolisonsa vuokra-asuntoon. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin huomattava, että molemmat avopuolisot vastaavat asunnon vuokrakuluista sekä muista vuokrasuhteesta johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti lain mukaan. Puolisoilla voi myös molemmilla olla omat erilliset vuokrasopimukset. Näissä tilanteissa sovelletaan normaaleja vuokrasuhdetta koskevia säännöksiä.

Erotilanteissa on kuitenkin myös mahdollista, että asuntoa koskevista asioista syntyy erimielisyyttä. Voi olla esimerkiksi, että kumpikin puoliso haluaisi jäädä asuntoon asumaan. Jos puolisot eivät pääse asiasta sopuun, on asia viime kädessä tuomioistuimen päätettävissä. Lakisääteisissä avoliitoissa voidaan omaisuuden erottelua varten määrätä pesänjakaja.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

-Erotilanteessa on ratkaistava, mitä tapahtuu avoparin yhteisenä kotina käytetylle asunnolle.

-Avopari voi lähtökohtaisesti keskenään sopia siitä, miten omaisuus jaetaan ja asumisjärjestelyt hoidetaan erotilanteessa.

-Avopari voi asunnon suhteen päätyä monenlaisiin ratkaisuihin, kuten myydä asunnon tai toinen voi jäädä vuokralaiseksi asuntoon.

-Lakisääteisissä avoliitoissa on mahdollista hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten, jos omaisuuden jaosta ei päästä yksimielisyyteen.

Varoitukset

-Jos asunnon omistaa vain toinen avopuolisoista, on toisen puolison asema heikko.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]