- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Avioliitto ei muuta puolisoiden omistussuhteita. Kumpikin puolisoista omistaa ennen avioliittoa hankkimansa omaisuuden sekä avioliiton aikana hankkimansa tai saamansa omaisuuden. Myös velat ja lainat ovat lähtökohtaisesti henkilökohtaisia: molemmat puolisot vastaavat niistä veloista ja lainoista, joita he ovat itse ottaneet ennen avioliittoa tai sen aikana.
Puolisot voivat kuitenkin ottaa yhdessä lainaa ja usein avioliitossa olevat puolisot tekevätkin niin. Vaikka puolisot ottavat usein yhdessä velkaa, puolisolla on myös mahdollisuus perustaa itsenäisesti velkasuhde. Pääsääntöisesti veloista vastaa se puoliso, jonka nimi on velasta tehdyssä velkasopimuksessa. Vastuu veloista on siis sillä henkilöllä, jonka nimissä velka on. Tätä kutsutaan niin sanotusti velkojen erillisyyden periaatteeksi. Siten puolison avio-oikeuden alaista omaisuutta ei ole mahdollista ulosmitata toisen puolison ottaman velan vuoksi tai ottaa velallisen konkurssipesään. Myöskään avioliiton purkautuessa toisen puolison vastuulle eivät tule toisen puolison tekemät velat.
Avioliitossa yhteisesti otetusta lainasta ja velasta puolisot vastaavat yhdessä. Mikäli molempien puolisoiden nimet löytyvät velkasopimuksesta, puolisot ovat niin sanotusti yhteisvastuullisia velallisia. Sitoutuminen yhdessä otettavaan lainaan voi kuitenkin tapahtua myös suullisesti. Puoliso voi tulla sidotuksi toisen ottamaan velkaan myös, jos hänen katsotaan hyväksyneen toisen puolison ottama velka tai, jos hän on valtuuttanut toisen puolison ottamaan velkaa hänen puolestaan. Jos puolisot katsotaan yhteivastuullisiksi velasta, he ovat vastuussa sekä omasta osastaan että puolison osasta, ellei velan takaisin maksamisesta ole toisin sovittu. Toinen puolisoista ei kuitenkaan vastaa yhteisestä velasta, jos toinen puolisoista käyttää väärin oikeuttaan velan ottamiseen.
Velkoja voi periä velkaa joko molemmilta tai vain toiselta aviopuolisolta, jos puolisot ovat yhteisvelallisia. Tätä vastuuta kutsutaan solidaariseksi vastuuksi. Velka on perittävä ennen velan vanhentumista. Jos vain toinen puoliso joutuu maksamaan velkaa, voi hän vaatia toista puolisoa maksamaan oman osuutensa takaisin jälkikäteen. Tätä oikeutta kutsutaan takatumis- eli regressioikeudeksi.
Poikkeuksellisesti aviopuolisot vastaavat kuitenkin yhteisesti velasta, jonka jompikumpi on ottanut perheen elättämistä varten. Tällaista velkaa kutsutaan elatusvelaksi. Perheen elättämiseen otettua velkaa on esimerkiksi käyttötavaroiden, kuten ruoan, ostaminen velaksi. Toinen puoliso ei kuitenkaan vastaa toisen puolison ottamasta rahalainasta eikä velasta, jonka toinen on ottanut välien rikkoutuessa ja puolisoiden asuessa erillään. Siten perheen välttämättömään elatukseen käytetty rahalaina ei ole yhteinen laina, vaikka lainaraha käytettäisiinkin perheen elatukseen.
Kaiken kaikkiaan avioliiton solmiminen ei vaikuta aviopuolisoiden velkavastuisiin tai velkoihin, vaan molemmat ovat vastuussa omista lainoistaan. Yhdessä otetuista veloista sekä perheen elatukseen käytetystä velasta puolisot ovat yhdessä vastuussa. Tarkemmin yhteisen ja erillisen velan ottamisen hyödyistä ja haitoista voit kysyä lakimieheltä.
-Avioliitossa noudatetaan lähtökohtaisesti velkojen erillisyyden periaatetta, eli molemmat puolisoista vastaavat itse omista lainoistaan ja veloistaan.
-Aviopuolisot voivat ottaa lainaa myös yhdessä, jolloin he vastaavat velasta yhdessä.
-Aviopuoliso on vastuussa toisen puolison ottamasta velasta, joka on tarkoitettu puolisoiden elatusta varten.
-Aviopuoliso ei ole vastuussa toisen puolison elatusvelasta, jos kyseessä on rahalaina tai velanantaja tiesi, että puolisot asuvat erillään välien rikkoutumisen vuoksi.
-Aviopuoliso voi joutu vastuulliseksi toisen puolison ottamasta velasta myös, jos hänen katsotaan passiivisuudellaan hyväksyneen toisen puolison ottama velka.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.